Yhdysvaltojen ja EU:n välejä hiertäneeseen teräs- ja alumiinitulleja koskevaan kiistaan yritetään löytää ratkaisua perjantaina Washingtonissa, jossa järjestetään osapuolten välinen huippukokous. EU:ta edustavat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Yhdysvaltoja presidentti Joe Biden.
Kokouksen alla tilanne ei näyttänyt lupaavalta. Valmistelevissa neuvotteluissa ei ollut päästy kiistassa eteenpäin, joten huippukokouksen anti näyttää jäävän tältä osin laihaksi, kertoivat muun muassa Bloomberg, Politico ja Financial Times.
Presidentti Donald Trumpin kaudella vuonna 2018 käyttöön otetut teräs- ja alumiinitullit ovat olleet parin vuoden ajan väliaikaisesti jäissä pysyvämmän ratkaisun etsimisen ajaksi. Takarajana on lokakuun loppu, mutta osapuolet saattavat päätyä antamaan neuvotteluille lisäaikaa vuoden loppuun.
Financial Timesin mukaan Yhdysvallat suostuu poistamaan omat tullinsa vain siinä tapauksessa, että EU määrää vastaavat lisätullit Kiinan tuotannolle. EU taas haluaa noudattaa kauppasääntöjä ja ensin tutkia, ovatko Yhdysvaltojen polkumyyntisyytökset perusteltuja.
Tullien palautus sotkisi markkinoita
Yhdysvallat uhkaa palauttaa 25 prosentin lisätullin EU:n teräkselle ja 10 prosentin lisätullin alumiinille, jollei sopua synny takarajaan mennessä. Tullien palautus huolestuttaa Suomen elinkeinoelämää, sillä vaikutukset heijastuisivat terästä ja alumiinia käyttävään teollisuuteen laajemminkin.
EU todennäköisesti vastaisi määräämällä lisätulleja amerikkalaisille tuotteille. Kohteena voisi olla niin teollisuuden kuin kuluttajien käyttämiä tuotteita, ja seuraukset olisivat haitallisia molemmin puolin Atlanttia.
Asialistalla on myös muita blokkien välisiä kauppakiistoja, kuten EU:ta huolestuttava Yhdysvaltojen massiivinen elvytyspaketti IRA. Yhdysvallat on säätänyt mittavia verohelpotuksia ja valtiontukia vihreän siirtymän edistämiseksi, mutta EU:ssa pelätään niiden vääristävän kilpailua.
Huippukokouksen edellä on neuvoteltu myös kriittisistä mineraaleista ja ehdoista, joilla eurooppalaiset yritykset pääsisivät osille amerikkalaisten elvytysrahoista. Näissäkään keskusteluissa ei näyttänyt syntyvän tulosta.
Suomen kannalta etenkin valtiontukikilpailun kiihdyttäminen on huolestuttava ilmiö, sillä pienellä maalla ei ole rahkeita kilpailla talousjättien kanssa.
Huippukokouksen on määrä antaa viesti myös osapuolten sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen. Tästä ei vallitse erimielisyyttä. Myös Lähi-idän tilanteesta saadaan yhteinen linjaus.