Britannian kansanäänestyksen tulos otettiin suomalaisten europarlamentaarikoiden keskuudessa vastaan iloiten tai epäuskoisesti. Lännen Media tavoitti yhdeksän meppiä juhannuksen vietosta. Osa heistä haluaisi samanlaisen kansanäänestyksen EU:hun kuulumisesta myös Suomeen. Lisäksi myös rahaliitto sai kyytiä.
Jussi Halla-aho, Euroopan konservatiivit ja reformistit (Perussuomalaiset)
– Odotin, että jäämisen kannalla olevat olisivat voittaneet Britannian kansanäänestyksen, mutta olen hyvin iloinen tästä tuloksesta. Tämä on melkoinen muistutus kuolevaisuudesta ja euroeliitin ja liittovaltioprojektin palautus maan pinnalle.
Halla-ahon mukaan Euroopassa on aiemmin ollut vankka ajatus siitä, että EU:sta ei kukaan eroa.
– Tämä on hyvä muistutus siitä, että jos ihmiset eivät koe, että EU tuo heidän elämälleen lisäarvoa, niin maksavat asiakkaat saattavat lähteä.
Halla-ahon mielestä EU on ollut kykenemätön hoitamaan sen ratkaistavaksi kuuluvia ongelmia.
– Toivon, että unionissa katsottaisiin peiliin ja pohdittaisiin, mistä johtuu kasvava tyytymättömyys EU:ta kohtaan. Uskon, että jonkinlainen kiukuttelureaktio unionilta tähän alkuun kuitenkin tulee.
Halla-aho mielestä Suomessakin pitäisi järjestettäisiin kansanäänestys EU:hun kuulumisesta.
Liisa Jaakonsaari, Sosialistien ja demokraattien ryhmä (SDP)
– Tulos oli suuri pettymys. Tiesin äänestyksen olevan tiukka, mutta odotin pientä enemmistöä remain-puolelle.
Jaakonsaaren on vaikea ymmärtää, miksi britit hakevat mallia menneisyydestä, kun yhteistyön merkitys korostuu esimerkiksi terrorismin torjunnassa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.
– Uhka on, että tämä Britannian virus tarttuu myös muihin EU-maihin. Jo nyt on selvästi nähtävissä, että populistit ja äärioikeisto ovat Ranskassa, Puolassa ja Unkarissa vaatimassa kansanäänestystä EU:sta.
Jaakonsaari ei usko, että tulevaisuudessa kuitenkaan nähdään lisää EU-eroja.
– Tämän ensimmäisen eron myötä esille tulevat myös päätöksen huonot puolet.
Hän ei kannata Suomeen EU-kansanäänestystä.
Merja Kyllönen, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä (Vasemmistoliitto)
– Sekä EU-jäsenyyden kannattajat että vastustajat ovat väittäneet oman linjansa olevan parempi Britannian taloudelle. Molemmat myös kampanjoivat uhkakuvilla. Todellisuudessa kukaan ei voi tietää EU-eron seurauksia. Leave-kannan voitto tarkoittaa etenkin Britannian, mutta myös unionin taloudelle välittömästi pienempiä ongelmia. Pidemmän ajanjakson seuraukset riippuvat täysin tulevien neuvotteluiden lopputuloksesta. Neuvotteluiden on ennakoitu kestävän vuosia, jopa seitsemän vuotta.
Kyllösen mukaan EU:ssa on edelleen monia ongelmia, kuten kansalaisten epäluottamus unionia kohtaan ja hyvinvointivaltioiden haurastuminen.
– Ainoa todellinen vaihtoehto tilanteen kärjistymiselle on palata hyvinvointivaltioiden rakentamiseen niiden purkamisen sijasta. Euroopan on joka tapauksessa toimittava yhdessä muun muassa veroparatiisitaloutta ja ilmastonmuutosta vastaan. On vaikea nähdä, miten se onnistuisi paremmin valtioiden välisissä neuvotteluissa kuin vaikkapa Euroopan kansojen valitsemassa europarlamentissa.
Kyllönen ei näe kansanäänestyksiä ratkaisuna luottamuksen palauttamiseen.
– Kansan luottamus palautetaan vain rakentamalla yhdessä kansalaisten ja demokratian Eurooppaa, eikä rahavallan ja euroeliitin Eurooppaa.
Sirpa Pietikäinen, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (Kokoomus)
– Meidän on syytä kunnioittaa kansanäänestyksen tulosta ja aloittaa eroneuvottelut mahdollisimman nopeasti. Meidän ei myöskään pidä sanoa Britannialle pysyvästi ei, jos he päätyvätkin lopulta johonkin toiseen ratkaisuun. EU ei ole koston työväline.
Pietikäisen mukaan EU:ssa on tehtävä systemaattisemmin työtä eurooppalaisten ihmisten eteen. Hän ei kannata sitä, että Suomessa järjestettäisiin kansanäänestys EU:hun kuulumisesta.
– Kannatan kansanäänestystä silloin, kun tehdään merkittäviä poliittisia avauksia. Kaikkiin tilanteisiin se ei sovi. Me emme järjestä kansanäänestystä esimerkiksi silloin, kun on sotevaikeuksia. Silloin ei pohdita, että pitäisikö Suomi lakkauttaa ja jakaa Ruotsin ja Venäjän kesken. Kun poliittiseen instituutioon on liitytty, sieltä ei lähdetä ellei jotain hyvin poikkeuksellista tapahdu.
Pirkko Ruohonen-Lerner, Euroopan konservatiivit ja reformistit (Perussuomalaiset)
– Brittien mitta on täyttynyt ja nyt he saivat ilmaista mielipiteensä EU:sta, ja vieläpä demokraattisissa vaaleissa. Jos vastaavia vaaleja järjestettäisiin muissa maissa, saattaisi tulos olla samankaltainen. Nostan hattua briteille, sillä äänestystulos osoittaa itsenäistä ajattelua ja rohkeutta.
Ruohonen-Lernerin mukaan äänestystulos pakottaa EU:n ja sen jäsenmaat käymään keskusteluja ja uudistumaan.
– Kuinka moni suomalainen tietää esimerkiksi viiden presidentin suunnitelmista lisätä integraatiota? Haluammeko siirtää EU:n varoja entistä enemmän heikosti menestyville maille. Itse en ainakaan kannata tällaista kehitystä. Mielestäni suomalaisten maksamat verot on käytettävä suomalaisten hyväksi. Jo nyt maksamme EU:lle on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Brittien eron arvioidaan lisäävän meidän maksutaakkaamme noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Ruohonen-Lernerin mielestä Suomessa tulisi järjestää EU-kansanäänestys, jos maamme taloudelliset vastuut kasvavat merkittävästi. Euroalueeseen kuuluminen on hänen mielestään tällä hetkellä suurempi ja ajankohtaisempi ongelma.
Hannu Takkula, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (Keskusta)
– Pääministeri David Cameron sai hajotettua oman puolueensa ja jaettua maansa kahtia. Skotlannin ja Pohjois-Irlannin asukkaat olisivat selvästi halunneet pysyä EU:ssa. Lisäksi yksi mies sai hajalle myös Euroopan unionin. Nyt poliitikot esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa vaativat myös kansanäänestyksiä EU:sta.
Takkula osasi odottaa leave-kannan voittoa. Hänen mielestään tulos osoittaa EU:n epäonnistuneen toiminnassaan.
– Olisin tosin toivonut, että Britannia jää unioniin. Me EU-kriittiset olisimme yhdessä voineet muokata unionia sisältäpäin. Nyt britit jättävät koko laivan ja EU:n painopiste siirtyy entistä enemmän Ranskaan ja Saksaan.
EU-kritiikistä huolimatta Takkula kannattaa Suomen pysymistä unionissa, mutta on valmis luopumaan yhteisvaluutta eurosta. Kansanäänestyksiin hän suhtautuu varauksella.
– Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta perehtyä päätettävään asiaan ja he saattavat lähtevät seuraamaan mielipidejohtajia. Kansanäänestyksiä voidaan toki järjestää, mutta olisi parempi jos poliittiset päättäjät tekisivät ratkaisuja asiapohjalta. Sitä varten meillä on 200 kansanedustajaa.
Nils Torvalds, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (RKP)
– Tästä voi alkaa dominoefekti, jossa jonkinlaisissa ongelmissa olevat EU-maat, kuten Kreikka, Espanja tai Puola yrittävät käyttää nykyistä tilannetta omien neuvotteluasemiensa parantamiseen. Siinä ne tuskin onnistuvat.
Torvaldsin mukaan ensimmäinen ongelma brexitissä on se, että sen puolesta äänestäneiden mielissä oli ajatus siitä, että jättämällä EU:n he voisivat saada paremman diilin. Tämä ei Torvaldsin mukaan ole mahdollista.
– Äänestystuloksen kuullessani tuli suru puseroon. Varsinkin kun ihmiset tekivät kohtalokkaan päätöksen, josta he kärsivät ensisijaisesti itse. Tämä myös todennäköisesti katkaisee sen pienen talouden kasvun, joka Euroopassa on viime aikoina ollut näkyvissä.
Torvalds ei kannata EU-kansanäänestyksen pitämistä Suomessa.
Henna Virkkunen, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (Kokoomus)
– Britannian ero EU:sta osoitti, mihin populismi voi pahimmillaan johtaa. David Cameron lähti leikkimään populismilla ja tämä on lopputulos. Suomessa ei missään nimessä pitäisi järjestää kansanäänestystä EU:hun kuulumisesta.
Virkkusen reaktio erouutiseen oli suru ja pettymys.
– Tämä oli iso isku. Nyt on nopeasti käynnistettävä Britannian kanssa keskustelu siitä, miten ero toteutetaan. Ensin Britannian on virallisesti käynnistettävä eroprosessi. Nyt siellä on ollut vasta neuvoa-antava kansanäänestys.
Paavo Väyrynen, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (Keskusta)
– Jos Tanska ja Ruotsi eroavat EU:sta Suomen pitäisi seurata perässä. Rahaliitosta tulisi erota mahdollisimman pian.
Väyrysen mukaan Suomelle EU:ta hedelmällisempi yhteistyöalusta olisi Pohjoismaiden välinen yhteisö, jota hän nimittää Pohjolan yhteisöksi.
– Se tarkoittaisi että yhteisön mailla olisi itsenäisyys ulko-ja turvallisuuspolitiikassa sekä kauppa-, maatalous- ja aluepolitiikassa. Maat voisivat silti olla Euroopan talousalueessa.
Väyrysen mielestä Suomessa pitäisi järjestää kansanäänestys EU:hun kuulumisesta siinä tapauksessa, jos Ruotsi ja Tanska lähtevät unionista. Britannian kansanäänestyksen tulokseen hän on tyytyväinen.
– Brexit-tulos oli itselleni iloinen yllätys. Vielä illalla näytti että Britannia pysyy EU:ssa, mutta aamulla tilanne olikin jo toinen.
LINDA LAINE