EU arvioi Is­rae­lin kanssa tehtyä so­pi­mus­ta, syynä huoli ih­mis­oi­keuk­sis­ta Gazassa

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas vastaamassa toimittajien kysymyksiin Brysselissä tänään. LEHTIKUVA/AFP
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas vastaamassa toimittajien kysymyksiin Brysselissä tänään. LEHTIKUVA/AFP

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi tiistai-iltana, että EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön EU:n ulkoministerikokouksessa. STT:n tietojen mukaan aloitetta kannatti 17 jäsenmaata, kuten esimerkiksi aiemmin Israelin kantoja myötäillyt Itävalta. Suomi ilmoitti jo aiemmin tukevansa Hollannin aloitetta.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan. Hänen mukaansa Israelin maanantaina ja tiistaina Gazaan sallimat rekat ovat hyvä alku, muta vain "pisara meressä".

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. Hollanti on vaatinut kuitenkin sopimuksen tarkastelua sen ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan pykälän pohjalta.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut pohja EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle. Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

Ennen kokousta eräs korkea diplomaatti arvioi, että arvioinnin käynnistämisen tarkoituksena on lähettää poliittinen viesti Israelille, ettei se voi jatkaa enää samalla tavalla kuin aiemmin. Jäsenmaiden tuki luo myös EU-komissiolle painetta.

– Silloin komission täytyy joko reagoida ja tarkastella sopimusta tai sitten selittää jäsenmaille, miksi se ei niin tee, EU-diplomaatti totesi.

Monen Lähi-idän asiantuntijan mukaan etenkin sopimuksen kauppaa koskevan osion jäädytys olisi tärkeä painostustoimi. Sopimus hyödyttää enemmän Israelia kuin EU:ta, sillä unioni on Israelin suurin kauppakumppani. Israel on puolestaan vasta EU:n 25:nneksi suurin kauppakumppani.

Keskustelua sanktioinnista

STT:n tietojen mukaan kokouksessa keskusteltiin myös väkivaltaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla käyttävien Israelin siirtokuntalaisten sanktioinnista. Kaikki muut jäsenmaat paitsi Unkari tukivat pakotteiden asettamista Israelin siirtokuntalaisille.

Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Israelin siirtokuntien asukkaiden hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi miehitetyllä Länsirannalla lokakuun 2023 jälkeen.

Ruotsi ilmoitti kokouksessa haluavansa ajaa EU:n sanktioita myös osalle israelilaisministereistä. Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi uutistoimisto AFP:lle, että EU:n on kiristettävä toimiaan, koska siviilien tilanne Gazassa ei ole parantunut.

– Emme näe Gazan sivililien tilanteen selkeää parantumista, joten meidän tulee kiristää toimia. Aiomme siksi puskea EU:n sanktioita yksittäisiä israelilaisia ministereitä kohtaan, hän kertoi.

Pakkosiirto sotarikos

Maanantaina Israel ilmoitti aikovansa ottaa haltuun koko Gazan kaistan ja aloitti väestön evakuointimääräykset.

Haaretzin mukaan Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on sanonut, että koko Gazan väestö pakkosiirretään kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

Ilmoita asiavirheestä