Valtio pyrkii erilaisin verovähennyksin kannustamaan yrityksiä kouluttamaan henkilöstöään. Viimeisin yrityksille tarjoutunut veroporkkana tuli vuoden 2014 alusta, kun vuoden 2013 tupossa sovittu koulutusvähennys kirjattiin lainvoimaiseksi.
Koulutusvähennyksen avulla yritykset voivat kattaa noin puolet työntekijöidensä koulutusajan palkkakuluista. Eteläpohjalaisyritykset eivät ole kuitenkaan tarttuneet innokkaasti vähennysmahdollisuuteen, kerrotaan Etelä-Pohjanmaan yrittäjistä.
Taloushallinnon palveluihin erikoistuneen Seinäjoen Accountorin palvelujohtaja Riitta Haikola pitää suurimpana esteenä byrokratiaa, miksi yritykset eivät ole innostuneet koulutusvähennyksestä.
– Vaadittavat kirjalliset toimet ovat este etenkin pk-yrityksille, hän kertoo.
Kauppaketju Minimani on käyttänyt koulutusvähennystä hyväkseen. Minimanin toimitusjohtaja Heikki Tynjälä sanoo, että viime vuonna kaikissa kauppaketjun yksiköissä koko henkilöstö osallistui asiakaspalvelukoulutukseen. Yksi heistä oli Seinäjoen Minimanin työntekijä Ville Joensuu.
– Kuluvan vuoden aikana olen ollut esimieskoulutuksessa. Ensi vuonna tarkoitus on aloittaa pidempikestoinen kaupan alan erikoistutkinnon suorittaminen, kertoo Joensuu.
Seinäjoen Aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto sanoo, että eteläpohjalaisyritykset ovat vähentäneet viime vuosien aikana henkilöstökoulutuksia. Sedun Aikuiskoulutus kouluttaa vuosittain vajaan 300 pohjalaisyrityksen henkilöstöä.
– Robotiikka, tehokas varaston hallinta ja energiatehokas kiinteistöhuolto ovat olleet suosittuja koulutusohjelmia alueen yritysten keskuudessa. Eteläpohjalaisyritykset ovat panostaneet myös erityisesti esimieskoulutukseen ja johtamiseen, hän kertoo.
Ahopellon mukaan maakunnassa työhyvinvointi on noussut ennen kaikkea esiin yritysten koulutuksissa.
Lisää aiheesta päivän Ilkassa.
ANTTI JÄRVENPÄÄ