Eteläpohjalaisedustus miesten superpesiksessä kasvoi kolmen vuoden tauon jälkeen neljään, kun Alajärven Ankkurit palasi pääsarjaan. Maakunnan painoarvo sarjan kärkipään kamppailuissa ei kuitenkaan kasvanut, sillä nelikosta lähtökohtaisesti ainoastaan Vimpelin Veto pelaa mitaleista.
Kolmen muun seuran tilanne on hyvin samankaltainen. Joukkueissa on nuorekkuutta, joka saattaa hyvällä kehityksellä ja onnistuneella kaudella viedä keskikastiin. Tulevina vuosina joku niistä voi hyvinkin olla siellä vakituisestikin, mutta ei vielä.
Tällä hetkellä Ankkurit, Seinäjoen JymyJussit ja Koskenkorvan Urheilijat kuitenkin kamppailevat korkeintaan kymmenennestä sijasta, joka uusitussa sarjasysteemissä toisi paikan pudotuspeleihin. Yhtä lailla mikä tahansa niistä voi ajautua taistelemaan sarjapaikan säilyttämisestä.
Sotkamosta lääkettä mestaruuskrapulaan
Vimpelissä kausi käynnistyy suorastaan ennennäkemättömistä asetelmista. Joukkue marssi viime syksynä melko suvereenisti mestaruuteen, eikä pelaava kokoonpano ole muuttunut lainkaan.
Ja se kokoonpano on erittäin vahva, eikä ennakkosuosikin asemaa voi väistää, mutta uusi kausi on aina uusi kausi, eikä pelkällä nimilistalla ole ennenkään kultamitaleita voitettu. Mestaruuskrapulakin on aina uhkana, mutta vetolaisille sitä vastaan ilmaantui oiva lääke.
Kun Sotkamon Jymy ilmoitti Mikko Kuosmasen palaavan joukkueen pelinjohtajaksi, Vimpelissä varmasti herahti vesi kielelle. Mahdollisuus peitota viuhkavelho, joka aikoinaan nöyryytti Vetoa vuositolkulla loppuotteluissa, iski varmasti pelaajien motivaation tappiin.
Niin kävi taatusti myös Tomi Niskaselle. Sotkamolaislähtöiselle pelinjohtajalle takavuosien oppi-isä toimii pistämättömänä mittarina omalle osaamiselle.
Seurattavaa:
Vimpelin jokeriosastoa pidetään perustellusti koko sarjan parhaana, mutta sitä se ei välttämättä olisi pelkästään lyöjähirmujen Jukka-Pekka Vainionpään ja Janne Mäkelän voimin. Yhtä lailla tärkeä joukkueelleen on etenijäjokeri Jere Saukko, joka oli viime kaudella sarjan paras kentällemenijä onnistumisprosentilla 83 ja sijoittui etenijätilastossa neljänneksi 42 tuodulla juoksulla.
Saukon roolissa on vaikea nousta otsikoihin, mutta kyllähän 29-vuotiaan kiitäjän toivoisi pääsevän urallaan joskus, edes kerran mukaan Itä–Länsi-otteluun. Sellaisen hän ansaitsisi – ja olisi jo ansainnut.
JymyJussit yhä nuorekkaampi
JymyJussit pelasi viime kaudella yli ennakko-odotusten. Vaikka joukkueesta lähti kärkipään pelaajia, pelättyä romahdusta jämäsijoille ei tapahtunut.
Sijoitus oli lopulta yhdeksäs eli pykälää parempi kuin edelliskesänä. Vaikka pudotuspelit jäivät kahdentoista sarjapisteen päähän, kyseessä oli onnistuminen ja sulka pelinjohtaja Jussi Parven hattuun.
Nyt Seinäjoella on kaikki perusteet odotella vähintään samoja sijoja, jolloin joukkueella olisi paikka myös kasvatetussa pudotuspelipuussa. Varmana tuota ei kuitenkaan voi pitää, sillä ryhmä on nuorentunut entisestään.
Hallikausi kuitenkin kertoi, että JymyJussit on seudun kakkosjoukkue ja edellä niin Ankkureita kuin Koskenkorvaa. Ja kertoi se senkin, että kärkipään haastajaksi heistä ei vielä ole.
Seurattavaa:
Seinäjoella jouduttiin lukkarimarkkinoille, kun Kiteen Pallo nappasi JymyJusseissa kaksi kelpo kautta pelanneen Joona Lehtisen. Tilalle löytyi Oulun Lipon paidassa ykköspesiksen kärkilukkareihin kuulunut Miika Keski-Petäjä, joka saa mahdollisuuden todistaa pätevyytensä myös pääsarjatasolla.
Lautasen äärelle on tarjolla myös mielenkiintoinen kilpailutilanne, sillä ellei Keski-Petäjä onnistu, takana kärkkyy nuori haastaja. Miska Mäkiviita on lupaus, josta kehittyy varmasti superpesislukkari, mutta kuinka pian?
Ankkurit tarvitsee tasaisuutta
Ankkurit kipusi takaisin pääsarjaan yllättäen, mutta ansaitusti. Joukkue on taitava ja urheilullinen sekä osoitti myös luonnetta noustessaan ykköspesiksen finaaleissa kahden tappion jälkeen kolmeen voittoon ja superpesispaikkaan.
Seurassa luotetaan myös tällä kaudella samaan runkoon, joka koostuu suurelta osin omista kasvateista. Lisäksi ryhmään liittyy paluumuuttajana kokenut Sasu Iivarinen, joka viime kauden pelasi Imatran Pallo-Veikoissa.
Vaikka ryhmässä on raikkautta ja potentiaalia, superpesis on kuitenkin eri maailma kuin ykköspesis. Hyvänä päivänä siinä on valmiutta yllättämään lähes kenet tahansa, mutta pysyykö taso riittävän vakaana? Esimerkiksi SM-hallien alkulohkossa esitykset ailahtelivat.
Jos Ankkurit saa onnistumisia heti alkukauteen, seurauksena voi hyvin olla flow-tila, joka nostaa joukkueen yllättävänkin korkealle sarjataulukossa. Jos taas vaikeudet alkavat kasautua, niistä saattaa tulla varsin syviä.
Seurattavaa:
Viime kaudella lukkaroinut Antti Toivola jatkaa pelejään ykköspesiksessä ja Kannuksen Urassa. Vastuu syöttämisestä on tarjolla joko Loimaan Palloilijoista hankitulle Elmeri Iivoselle tai Pyry Alaselle, joka viime kaudella merkittiin Ankkureiden kokoonpanoon lukkariksi kolmeen otteluun.
Kummallakin on lahjoja, mutta ei ole mitään varmuutta, pystyykö heistä kumpikaan vielä kannattelemaan superpesisjoukkueen ulkopeliä. Jommankumman on onnistuttava, jotta Ankkurit pysyy muiden kyydissä.
Koskenkorvalla iso remontti
Koskenkorvalla on koettu monta vaikeata kautta, joista kaikista vaikein oli viimeisin. Joukkue pelasi syksyn viimeiset ottelunsa karsinnoissa, joissa Haminan Palloilijat toki kaatui hallitusti.
Täksi kaudeksi seurassa on tehty iso remontti, jonka jälkeen pelinjohtajana toimii Antti Kuusisto. Myös pelaajisto on muuttunut rajusti, mikä on näkynyt halliotteluissa.
Odotettavaa on, että vielä kesäkauden alussakin yhteispelin sapluuna on vielä rakennusvaiheessa ja joukkue parantaa kauden mittaan. Potentiaalia ryhmässä toki on, mutta myös runsaasti kysymysmerkkejä.
Seurassa on laadittu selkeät suunnitelmat, joita toteuttamalla nousu sarjataulukon hänniltä on pitemmällä tähtäimellä täysin mahdollinen. Vielä alkavalta kaudelta ei kuitenkaan kannata liikoja odottaa.
Seurattavaa:
Kuusisto on pesäpallopiireissä arvostettu tekijä ja hän teki hyvää työtä Seinäjoen Maila-Jussien naisten superpesisjoukkueen pelinjohtajana. On kuitenkin hyvä muistaa, että kolmivuotinen SMJ-projekti ei tuonut aivan tavoiteltua tulosta, eikä joukkue lopulta noussut tavoittelemalleen mitalipelitasolle.
Joten voiko häntä pitää varmana sateentekijänä myöskään Koskenkorvalla, etenkin kun kyseessä on ensimmäinen kertansa miesten superpesisjoukkueen peräsimessä? Yhden SM-kullan ja yhteensä kahdeksan himmeämpää mitalia pelaajana voittanut Kuusisto toki tietää, mitä menestys vaatii. Ehkä jopa paremmin miesten kuin naisten osalta?
Miesten superpesis 2023
Joukkueet: Alajärven Ankkurit, Hyvinkään Tahko, Imatran Pallo-Veikot, Joensuun Maila, Kempeleen Kiri, Kiteen Pallo, Koskenkorvan Urheilijat, Kouvolan Pallonlyöjät, Pattijoen Urheilijat, Seinäjoen JymyJussit, Sotkamon Jymy, Tampereen Manse PP ja Vimpelin Veto.
Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja ja neljä lisäottelua kahta lähijoukkuetta vastaan eli yhteensä 28 ottelua.
Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta etenee suoraan puolivälieriin ja sijoille 7–10 päätyneet jatkavat pudotuspelikarsinnoilla, jotka pelataan paras kahdesta -järjestelmällä. Puolivälieristä jatkopaikan saa neljällä voitolla, kun taas välierien ja finaalien voittoon riittää kolme otteluvoittoa. Pronssit saa kaulaansa kahdella voitolla.
Runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta jatkaa kauttaan putoamiskarsinnassa paras viidestä -järjestelmällä. Häviäjä putoaa ykköspesikseen ja voittaja pelaa ykköspesiksessä toiseksi sijoittunutta vastaan superpesiskarsinnat, joista pääsarjapaikan kaudeksi 2024 saa kolmella voitolla.
Ykköspesiksen loppuotteluiden voittaja nousee superpesikseen.