Koko Seinäjoen alueen 58:sta ylioppilaaksi kirjoittaneesta kymmenen parhaan joukossa oli kolme Peräseinäjoen lukion käynyttä oppilasta keväällä 2023. Peräseinäjoen lukion käyneistä ylioppilaaksi kirjoitti 14. Tästä voi päätellä, että opetus on ollut hyvää ja yksilöllistä. Ylioppilailta saadusta palautteesta voi vetää yhteenvedon, että opetus on ollut motivoivaa, mielekästä ja yhteishenkeä pursuavaa.
Parin vuoden ajan on peräseinäjokisia peloteltu lukion lopettamisella ja nyt jopa päivämääräkin on lyöty lukkoon. Ei voi arvostella, että tulevien lukiolaisten vanhemmat/oppilaat ovat lopetusuhan alla tehneet ratkaisunsa aloittaa lukio Seinäjoella syksyllä 2024. Heitä on kahdeksan oppilasta. Peräseinäjoen lukioon on ilmoittautunut kuitenkin yhdeksän oppilasta pelottelukampanjasta huolimatta. Ensimmäisellä ja toisella lukioluokalla on yhteensä 24 oppilasta. Kuten tiedetään, Seinäjokihan kaappasi jo kirjoittavan lukioluokan aikaisemmin. Vahvistaakseen ei avaruus- vaan opiskelijakaupunki-imagoaan. Käviköhän Ilmajoen Maatalousoppilaitoksen kanssa samoin.
Pisa-tutkimuskin osoitti, että Suomi on pudonnut oppimistuloksissa roimasti. Jokainen opetusministeri Jukka Gustafssonista lähtien ovat painottaneet opetuksen ryhmäkokojen pitämistä 12–18 oppilaassa. Tehdäänkö täällä Seinäjoella päätöksiä vastoin valtioneuvoston suosituksia? Samaten huomio kiinnittyi keskustapuolueen vaalimainokseen tv:ssä, missä puheenjohtaja Saarikko kävelee koulun ohitse ja vakuuttaa, että ”pidetään koko Suomi asuttuna”. Ei se koulujen, tässä tapauksessa Peräseinäjoen lukion, lakkauttamisella toteudu. Lakkautettujen koulujen myötä katoavat lapsiperheet.
Koulujen lakkauttamisessa on tyystin unohdettu se kaikkein tärkein – lapset.
Peräseinäjoen lukion lakkauttaminen merkitsee, että joillakin koululaisilla edestakaiseksi koulumatkaksi tulee 100 kilometriä, jolloin koulupäivä pitenee 2,5 tuntia. Tämä merkitsee, että kasvavien nuorten täytyy herätä aamulla 05.30 ja he ovat kotona noin 16.30. Tämä on epäinhimillistä. Lasten harrastukset jäävät valitettavasti pois väsymyksen vuoksi, mikä on todella väärin nuorten sosiaalista kehitystä kohtaan.
Voidaankin kysyä, onko tällaiset leikkaukset kohdennettu oikein. Puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, mutta keinoja sen estämiseksi ei ole löydetty. Pienessä kouluyhteisössä ei ole havaittu kiusaamisen eikä syrjäytymisen riskejä. Oppilaat, opettajat ja oppilaiden vanhemmat puuttuvat ko. ongelmaan heti, kun taas isossa koulussa kiusaaminen ja syrjäytyminen pysyy valitettavan kauan piilossa ja voi johtaa esimerkiksi masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Tällainen riski on suuri juuri uuteen isoon kouluun vaihtavilla nuorilla.
Kaupungin saamat säästöt koulun lakkauttamisesta menevät valitettavasti pitkässä juoksussa yllämainituille avun tarvitsijoille, eivätkä riitäkään. Myös kuljetuskustannukset nousevat, tyhjien juuri remontoitujen kiinteistöjen ylläpito ottaa osansa.
Peräseinäjoen lukion lakkautus aiheuttaa ongelmia myös opettajille, kun he tällä hetkellä toimivat opetustehtävissä sekä lukion että yläasteen puolella. Heidän tuntimääränsä todennäköisesti laskisi niin, että he joutuisivat opetustehtäviin myös Seinäjoelle. Pätevien opettajien saanti tällöin yläasteellekin voisi olla mahdotonta. Ei kukaan halua ajella autolla päivittäin Seinäjoki–Peräseinäjoki–Seinäjoki.
Lopuksi totean, että tässäkin asiassa pitäisi edetä tärkein eli lasten etu ensin.
Heikki Soini
toivottavasti tulevien Peräseinäjoen lukion oppilaiden isä