Valtiovarainministeriön arviointiryhmän esitys Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluverkon merkittävästä karsimisesta herättää huolen koko maakunnan tulevaisuudesta.
Esityksen mukaan alueelle jäisi vain viisi sosiaali- ja terveyskeskusta. Ymmärrämme hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen ja tarpeen uudistaa palveluja. Säästöjen vaikutuksia on kuitenkin tarkasteltava paljon itse organisaatiota laajemmin.
Yritykset eivät kasva ilman työntekijöitä. Eivätkä työntekijät muuta maakuntaan pelkän työpaikan perässä – mukana tulevat puolisot, lapset, kokonaiset perheet. Toimivat peruspalvelut ovat keskeinen osa alueen vetovoimaa ja yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa.
EU:n Right to Stay -ajattelussa korostetaan ihmisten mahdollisuutta rakentaa tulevaisuutta kotiseudullaan. Miten tämä toteutuu, jos peruspalvelut etääntyvät kauas?
Aikanaan teollisuuspatruunat rakensivat työntekijöilleen asuntoja, kouluja ja järjestivät jopa terveydenhuoltoa. Olemmeko palaamassa tähän aikaan, jotta saadaan osaajia paikkakunnalle?
Palveluverkon karsimisella olisi myös suuria kuntataloudellisia vaikutuksia. Kunnat ovat investoineet sote-kiinteistöihin, joiden vuokratulot voivat loppua. Tyhjilleen jäävät rakennukset aiheuttavat edelleen kustannuksia ja merkittäviä arvonalennuksia.
Onko kyse todellisista julkisen talouden säästöistä, jos kustannuksia siirretään hyvinvointialueelta kunnille?
Lisäksi pitkät asiointimatkat voivat lisätä Kela-taksimatkojen määrää ja kasvattaa kuntalaisten omia matkakuluja. Matkoihin käytetty aika on pois muusta elämästä, usein työajasta, mikä näkyy yrityksissä.
Entä mitä tarkoittaa ikääntyneelle ihmiselle tai hänen läheisilleen, jos palveluasumisen yksikkö siirtyy kymmenien kilometrien päähän? Kuinka usein läheinen enää pääsee vierailulle? Näille vaikutuksille on vaikea laskea hintaa, mutta ne ovat osa päätösten todellisia seurauksia.
Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut sekä hillitä kustannusten kasvua. Näiden tavoitteiden on toteuduttava myös nyt.
Keskittämisen rinnalle tarvitaan uusia tuotantotapoja. Hyvinvointialueen oman palvelutuotannon todelliset kokonaiskustannukset on avattava vertailukelpoisesti. Yksityisiä palveluntuottajia on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin, asiakkaiden valinnanvapautta laajennettava ja pienten yritysten markkinoille pääsyä helpotettava.
Miksi sulkea paikkakunnalta palvelu, jos se voidaan säilyttää laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toisella tuotantotavalla?
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät edellyttää, että arviointiryhmän esitysten jatkovalmistelussa arvioidaan kattavasti päätösten vaikutukset yrityksiin, kuntien elinvoimaan, koko julkiseen talouteen ja asukkaiden arkeen ennen lopullisia päätöksiä.
Yritykset, kunnat ja yrittäjäjärjestö on otettava mukaan vaihtoehtojen valmisteluun.
Hyvinvointialueen talous on saatava kestävälle pohjalle. Mutta jos samalla heikennämme yritysten kasvuedellytyksiä ja kuntien taloutta ja vaikeutamme perheiden arkea, säästölasku voi lopulta tulla kalliiksi.