Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat hyväksyneet hallitusohjelman ja päättäneet, että puolue lähtee mukaan Petteri Orpon (kok.) johdolla muodostettavaan hallitukseen. Maa- ja metsätalousministeriksi on tulossa puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.
Päätös syntyi lauantaina lähes yksituumaisesti. Yksi puoluevaltuuston jäsen jätti eriävän mielipiteen hallitukseen osallistumisesta. Päätöksestä ei kuitenkaan äänestetty, koska esitys ei saanut kannatusta.
Kristillisdemokraateille tulee myös kahden vuoden mittainen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pesti. Salkkua hoitaa hallituskauden aluksi RKP. Kristillisdemokraattien ministeristä päätetään myöhemmin.
Essayahin mukaan vapaaehtoisia ministeriehdokkaita ei vielä lauantain kokouksessa ilmoittautunut.
– Politiikassa kaksikin vuotta on pitkä aika, joten tässä vaiheessa emme lähteneet ottamaan siihen salkkuun kantaa.
Kotihoidon tuki suojattiin
Hallitusohjelmasta Essayah totesi, että siinä näkyy kristillisdemokraattien kädenjälki vahvasti esimerkiksi siinä, että kotihoidon tukeen ja lapsilisiin ei ole suunnitteilla leikkauksia.
– Ne hyvin usein nostetaan hallitusneuvotteluissa esiin, että sieltä ryhdyttäisiin leikkaamaan tai supistamaan. Nyt päinvastoin näihin tehdään lisäsatsauksia, Essayah iloitsi.
Maa- ja metsätalousministerin salkku on Essayahin mukaan luonteva valinta kristillisdemokraateille. Hän muistutti, että kristillisdemokraatit on kahden edellisen vaalikauden aikana ollut ainoa puolue, joka on tehnyt maataloudesta välikysymyksiä.
– Tämä on ollut meille suuri huolenaihe, että miten suomalainen maatalous ja elintarvikeketju pärjää. Haluamme olla vaikuttamassa suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja maaseudun pärjäämiseen. Pääsemme kantamaan vastuuta asioista, joista olemme huolta kantaneet.
Essayah sanoi asettavansa tavoitteeksi, että suomalaisen maataloustuotannon viennin arvoa saadaan kasvatettua.
Lisää ministerinimiä sunnuntaina
Kokoomus ja perussuomalaiset kertovat ministerivalinnoistaan sunnuntaina. Julkisuudessa ulkoministeriksi on veikattu Elina Valtosta (kok.), joka johti hallitusneuvotteluissa ulkoministeriön neuvottelupöytää. Neuvottelupöytien perusteella sosiaaliturvaministeriksi on veikattu Anna-Kaisa Ikosta (kok.) ja ilmasto- ja ympäristöministeriksi Kai Mykkästä (kok.). Perussuomalaisista on pohdittu eritoten Jussi Halla-ahon (ps.) halukkuutta sisäministeriksi.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass haluaa kiinnittää huomiota siihen, että ministeriehdokkaiden osaamiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin valiokunnissa ansaitut kannukset.
– Keskustelussa painottuu valtavasti ajatus siitä, että se ministerisalkku on joku asia, mikä ansaitaan sillä että on ollut puolueen uskollinen lakeija, sanoo Wass.
Jos kaikki salkut jaetaan konkareille, politiikan uusiutumiskyky ja raikkaiden avausten mahdollisuus voi Wassin mukaan heikentyä.
– Sellaistakaan viestiä hallitus tuskin haluaa antaa, että se on ammattipolitiikkojen norsunluutorni, sanoo Wass.
Nykyinen hallitus ei mene oppositioon yhtenä blokkina, Wass huomauttaa. Keskusta tulee haastamaan hallitusta eri kulmista ja kysymyksistä kuin vasemmistopuolueet ja vihreät.
Hiostavimmissa ministeripesteissä kokemuksesta toki on hyötyä, Wass sanoo. Esimerkiksi Sipilän hallituksessa opetusministerinä koulutusleikkauksia toteuttaneen Sanni Grahn-Laasosen (kok.) nimi on ollut esillä työministeriksi.
– Jos hän työministerin tehtävää alkaisi hoitamaan, ei siitä haittaa ole, että on ollut melkoisissa myrskynsilmissä aikaisemminkin.
Orpo ei säästä ministereistä
Wass pitää kiinnostavana, että ministerisalkkujen määrän puolesta Orpon hallitus noudattaa edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) linjaa. Sipilän hallituksen taannoinen ajatus siitä, että säästötoimet ulottuvat myös ministerien määrään, näyttää nyt jääneen.
– Sehän osoittautui hyvin ongelmalliseksi ratkaisuksi, varsinkin jaetut salkut. On kiinnostavaa, että siihen ei ole lähdetty, Wass sanoo.
Wassin mukaan salkkujen jakautuminen puolueiden kesken ei suoranaisesti tarjonnut yllätyksiä.
– Pystyn allekirjoittamaan sen tulkinnan, että (salkkujako) ei ole perussuomalaisille niin hankala yhtälö kuin se olisi voinut olla. He eivät joudu joka asiassa puolustuspaikalle, sanoo Wass.