Poliisihallituksessa valmistellaan parhaillaan ohjeita siihen, miten haalarikameroista tulevia videoita pitäisi käsitellä. Ohjeet valmistuvat loppuvuoden aikana.
Poliisit saisivat pitää hallussaan haalarikameroilla kuvattua raakavideomateriaalia nykyistä pidempään, jos kameroiden käyttöä pohtineen työryhmän kanta päätyy valmisteilla oleviin ohjeisiin.
Poliisilla on parhaillaan 30 haalarikameraa, jotka ovat kaikki olleet pilottikäytössä Helsingin poliisilaitoksessa. Lokakuussa 2015 käynnistyneessä kokeilussa on sovittu, että poliisilla on ollut 24 tuntia aikaa joko hävittää kuvaamansa videomateriaali tai liittää siitä leikattu pätkä osaksi esitutkintamateriaalia.
Haalarikameroiden käyttöä pohtinut Poliisihallituksen työryhmä on esittänyt loppuraportissaan, että käsittelemätöntä videomateriaalia saisi pitää hallussa jatkossa 96 tuntia eli neljä vuorokautta.
Tässä neljän vuorokauden aikahaarukassa poliisin pitää siis joko poistaa kuvaamansa materiaali tai ottaa tutkinnassa tarvittava osuus talteen. Kello alkaisi tikittää siitä, kun videomateriaali puretaan kamerasta tietokoneelle ja sen sisältö luokitellaan.
Ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta kertoo, että haalarikameroiden käyttöä koskevat ohjeet on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuoden aikana. Ohjeiden pohjana on Hätösen mukaan käytetty työryhmän loppuraporttia, mutta poliisi aikoo järjestää ohjeistaan vielä lausuntokierroksen, jossa kuullaan muun muassa laillisuusvalvojia. Ohjeistus voi siis muuttua lausuntokierroksen aikana.
–Tavoite on, että meillä olisi selkeät toimivaltapykälät ja lainsäädäntö poliisin kuvaamiselle on selkeä, sanoo Hätönen Lännen Medialle.
Hänen mukaansa tietojärjestelmä määriteltäisiin toimimaan niin, että videot poistuisivat toivotun ajan jälkeen.
–Poliisilla ei ole mitään intressiä säilyttää luvattomasti materiaalia.
Poliisihallitus on katsonut, että poliisi saa jo nykylainsäädännön puitteissa kuvata työssään. Varsinkin julkisella paikalla kuvaaminen on sananvapauden käyttöön rinnastettava perusoikeus, ja poliisin johto arvioi, että poliisi saa yleistä valvontaa tehdessään käyttää myös teknisiä laitteita.
–Täytyy muistaa, että poliisi on aina kuvannut ja tulee aina kuvaamaan. On se kamera sitten kädessä, haalarissa tai kopterissa, kuvailee Hätönen.
Tilanne on kuitenkin eri, jos poliisi esimerkiksi kerää aktiivisesti tietoa jostakusta tai jos menee kameran kanssa kotirauhan piiriin kuuluvaan paikkaan, kuten asuntoon. Molemmat tapaukset edellyttävät toimivaltaperustetta, ja Hätösen mukaan valtuuksien pitäisi olla selkeät sekä poliisin toiminnan että kansalaisten oikeusturvan kannalta.
–Me joudumme tekemään väistämättä tulkintoja. Se ei ole ihannetilanne, vaikka toiminta olisikin lain mukaista, kertoo Hätönen.
Videotallenteiden lisääntyvä käyttö esimerkiksi esitutkintamateriaalina voi myös vaikuttaa poliisin henkilötietolainsäädäntöön. Ylitarkastaja Virpi Koivu sisäministeriöstä kertoo, että lähtökohtaisesti poliisin järjestelmiin tallennettu video voi olla henkilötieto siinä, missä muutkin asiakirjat.
Parhaillaan käynnissä olevassa poliisin henkilötietolain uudistuksessa käydään Koivun mukaan läpi sitä, miten ja millä perustein poliisin tietojärjestelmiin voidaan videomateriaalia tallentaa.
Poliisissa toivotaan, että haalarikameroista tulisi jokapäiväinen työväline. Niitä on määrä hankkia jokaiseen poliisilaitokseen, kunhan määrärahat hankintaan löytyvät.
Katso videolta, miltä näytti Stadin derby -jalkapallo-ottelun marssi haalarikamerasta katsottuna. Video toukokuulta 2016. Videolähde: Poliisihallitus
Markku Uhari
