Työelämässä jo olevien koulutusta ollaan siirtämässä aiempaa enemmän työnantajien ja työpaikkojen vastuulle, kun aikuiskoulutustuki ensi kesänä lakkaa. Opiskelujen aikaisen toimeentulotuen turvaksi ehdotetaan opintotukea tai lainaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä työryhmän kehittämään työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Työryhmän mukaan kouluttautuminen tapahtuisi jatkossa entistä enemmän työn ohella.
Työryhmän tekemät ehdotukset on koottu loppuraporttiin, jonka työryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen luovutti työministeri Arto Satoselle (kok).
Nykyistä aikuiskoulutustukea on voinut saada opintoihin, jos takana on työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta. Tukea on maksettu enintään 15 kuukauden ajalta. Tuen käyttö on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveysaloille.
Aikuiskoulutustukea paljon käyttäneiden alojen työnantajajärjestöt katsovat, että työryhmä ei esitä todellisia vaihtoehtoja.
– Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa, katsovat yksityistä ja julkista sote-, kasvatus- sekä koulutusalaa edustavat työnantajajärjestöt Hyvinvointiala HALI ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Sivistysala ry.
Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät raporttiin eriävän mielipiteen. Ne eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia.
– Ehdotetut mallit siirtävät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentävät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia ja lisäävät sukupuolten epätasa-arvoa työelämässä, järjestöt toteavat kannanotossaan.
Yrittäjät haluaa uudistaa oppisopimuksen
Työministeri Satonen kertoo tiedotteessa, että hän haluaa keskustella sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa mahdollisuudesta perustaa uusi vakuutuskassa. Sen avulla voitaisiin tukea henkilöstön työuran aikaista kouluttautumista alan sisällä.
Suomen Yrittäjät ehdottaa puolestaan, että aikuiskoulutustuen jättämää aukkoa korvattaisiin muuttamalla oppisopimusta. Etujärjestön mielestä oppisopimukseen liittyvää työtuntimäärää voitaisiin alentaa viidellä tunnilla viikossa. Näin työtuntimäärä olisi 20 tuntia viikossa.
– Tämä mahdollistaisi sen, että myös osa-aikaiset työntekijät, osatyökykyiset ja yrittäjät voisivat entistä paremmin hyödyntää oppisopimusta työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen, alan vaihtamiseen ja osaamisensa täydentämiseen. Tämä helpottaisi myös perhe-elämän, työn ja koulutuksen yhteensovittamista, sanoo koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.
Uudistuksia opintotukeen ja valtion takaama laina
Työryhmä on esittänyt loppuraportissaan kymmenen ehdotusta, joilla työuran aikana opiskelevien toimeentulo voitaisiin turvata, kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
Yksi vaihtoehto olisi valtion takaama laina opintojen ajaksi. Opintolainan valtiontakaus voitaisiin myöntää ehdotuksen mukaan esimerkiksi kymmenen kuukauden ajalle. Malli voitaisiin kehittää joko osana opintotukijärjestelmää tai kokonaan uutena mallina.
Toinen vaihtoehto koskee opintotuen kehittämistä. Tuen kestoa voitaisiin pidentää korkeakouluopintoihin esimerkiksi kymmenellä kuukaudella.
Työryhmä esittää uudistuksia myös koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille. Näiden olisi huomioitava erityisesti työikäisille suunnatussa koulutuksessa, että niitä olisi mahdollista suorittaa työn ohessa. Työelämän osaamistarpeisiin vastaavien pienempien opintokokonaisuuksien tarjontaa voitaisiin lisätä. Nämä olisivat tutkintoja pienempiä kokonaisuuksia.
Työryhmä ehdottaa, että koulutuksia kohdennettaisiin matalasti koulutetuille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Rahoitusta voitaisiin lisätä esimerkiksi pelkän peruskoulun käyneille.
