Erkka Wes­ter­lund on huo­lis­saan mielen val­men­ta­mi­ses­ta ja suo­ma­lai­ses­ta liik­ku­mat­to­muus­pom­mis­ta

Kokeneena valmentajana Westerlund näkee Leijonien pelin ajoittaisen kangertelun haasteena, johon on löydettävissä ratkaisu. – On tärkeää, että joukkue pääsee turnauksen aikana työstämään vaikeitakin asioita, hän sanoo. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Kokeneena valmentajana Westerlund näkee Leijonien pelin ajoittaisen kangertelun haasteena, johon on löydettävissä ratkaisu. – On tärkeää, että joukkue pääsee turnauksen aikana työstämään vaikeitakin asioita, hän sanoo. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Jääkiekon miesten MM-kotikisat Suomessa on paitsi härmäläisten lajifanien kesän aluskarnevaali, myös kotimaisten kiekkovalmentajien kokoontumisajo.

Leijonia vuosina 2004–2007 ja 2013–2014 päävalmentajana luotsannut Erkka Westerlund tekee Tampereella yllättävän paljastuksen: äärimmäisestä analyyttisyydestään tunnettu valmentaja on seurannut tähänastista turnausta rennolla otteella.

– Lähinnä telkkarista olen katsellut Suomen pelejä. Suomi–Ranskassa tosin olin täällä paikalla, kun samassa yhteydessä oli edustustilaisuus, Westerlund kertoo.

– Alan seurata turnausta syvällisemmin, kun päästään eteenpäin tästä harjoituskierroksesta, hän hymyilee ja viittaa turnauksen alkulohkopeleihin.

Vaikeudet kasvattavat

Viime kaudelta olympiavoittoa ja maailmanmestaruutta puolustava Suomi ei ole tällä kertaa saanut kotiturnaukseensa lentävää lähtöä. Pelistä on huokunut hienoinen väkinäisyys, tulosta jäällä on yritetty tehdä pakottamalla.

Toisaalta Jukka Jalosen päävalmennuksessa Leijonien tulokset puhuvat puolestaan: kolmista viime MM-kisoista on kaksi mestaruutta ja yksi MM-hopea, lisukkeena viime vuodelta Pekingistä olympiakulta.

Kokeneena valmentajana Westerlund näkee Leijonien pelin ajoittaisen kangertelun haasteena, johon on löydettävissä ratkaisu.

– On tärkeää, että joukkue pääsee turnauksen aikana työstämään vaikeitakin asioita, hän sanoo.

Jos ilmapiiri joukkueessa on lähtökohtaisesti myönteinen, pienet vastoinkäymiset hitsaavat ryhmää yhteen. Prosessissa kasvaa joukkue.

Suomi on ensi torstaina turnauksen siihen saakka tärkeimmässä pelissään, MM-puolivälierässä, monta kokemusta viisaampi.

– Joukkueelle osuu turnauksessa aina huono hetki. On etua, jos se hetki on koettu jo aiemmin ennen pudotuspelejä, Westerlund järkeilee.

Mieli kaipaa valmennusta

Suomen maajoukkueen Torinossa 2006 trillerimäiseen olympiafinaaliin Ruotsia vastaan valmentanut Westerlund uskoo Tampereella Jalosen Leijoniin.

– Meillä on hyvä joukkue. Se on riittävän fyysinen ja liikkuva, Westerlund erittelee.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Jalosen tavoin valmistunut Westerlund on otettu Jalosen saamasta tunnustuksesta, kun tämä vihittiin lauantaina kunniatohtoriksi.

– Se on hieno juttu Jukalle, Suomen jääkiekkoilulle ja koko urheilulle.

Yhtä haltioitunut Westerlund ei ole pohtiessaan urheiluvalmentamisen kokonaistilannetta Suomessa.

– Valmentajat on jätetty liian yksin, siinä on iso työmaa. Valmentajien oma kehittyminen jää urheilun kehitystyön jalkoihin. Olen huolissani, kun ajattelen valmentamisessa mielen kehittämistä, Westerlund pohtii.

Liikkumattomuus kalvaa kansakuntaa

Lopultakin kaikki pohdinta vie yhden polttavan ongelman äärelle: suomalaisten ja varsinkin nuorison liikkumattomuuspommin.

– Jos liikkumattomuuden suuntaa ei saada käännettyä, Suomella ei kansakuntana ole elinvoimaista tulevaisuutta, Westerlund pamauttaa.

Ilmoita asiavirheestä