Suurin osa Etelä-Pohjanmaan kuntien ensi vuoden talousarvioista näyttää ylijäämää, mutta niistäkin muutama on sitä vain nipin napin. Rajuimman tuloveronkorotuksen tekee Alavus. Isojoki puolestaan paistattelee maakunnan ainoana velattomana kuntana, joskin kosmeettisen miinustuloksen sekin tekee.
Ilkka-Pohjalainen vertaili 17 eteläpohjalaiskunnan ensi vuoden talousarvioita. Seinäjoki ei ole vertailussa mukana, koska sen talousarviosta on uutisoitu erikseen jo aiemmin (I-P 25.10.). Vimpelistä ei saatu vastauksia taulukkoon, joten nyt sen osalta näkyvät luvut on poimittu talousarviokirjasta.
Taloustilanne näyttää joka tapauksessa vaikeutuvan lähivuosina monessa kunnassa, ja etenkin valtionosuuksien pienenemistä pelätään.
Ähtärissä kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ilmoitti jouluviikolla budjettivaltuustossa eroavansa virastaan, koska näkemykset kaupungin taloudenpidosta eivät natsanneet yhteen luottamusmiesten kanssa. Ähtäri tekee ensi vuonna yli 800 000 euroa alijäämää.
– Lopputuloksena tämä on iso pettymys, etenkin siksi, että viranhaltijavalmistelulla olisimme päässeet jopa plus-merkkiseen tulokseen. Kaupunginhallitus päätti vastoin johtavien viranhaltijoiden ja esittelijän kantaa, äänin 1-8, keskeyttää esitetyt tulosvaikutteiset yhtiöjärjestelyt ja katuvalojen omistusjärjestelyt, purki Pienimäki eron syitä antamassaan tiedotteessa.
Ilmajoki neuvottelee , Alavus sukeltaa
Ilmajoella kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen tiedotti joulukuun alussa muutosneuvottelujen aloittamisesta kunnan koko henkilöstön kanssa (I-P 5.12).
– Kunnan talous on ajautumassa kriisiin, sillä valtionosuuksien väheneminen ja verotulokertymän heikko kehitys laskee kunnan tulotasoa, sanoo budjetin esittelytekstiä lainaten Ilmajoen hallinto- ja talousjohtaja Marko Lähde.
Myös Alavus sukeltaa 1,8 miljoonaa miinukselle, vaikka se nostaa veroprosenttiaan 0,99:llä eli eniten Etelä-Pohjanmaalla. Syynä on sote-uudistuksen vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin.
– Investointikuorman keveneminen mahdollistaa nyt lainamäärän kasvun pysähtymisen ja jopa käännöksen laskusuuntaan. Palvelut pystytään ensi vuonna säilyttämään hyvällä tasolla, mutta pientä heikkenemistä tulee arjessa vähän kaikissa toiminnoissa näkymään, Alavudelta viestitetään.
Ähtäri velkaantuu, Isojoki velaton
Etelä-Pohjanmaan velkaisin kunta ja lisäksi myös kovin verottaja on Ähtäri, jossa velkamäärä nousee ensi vuonna 9 400 euroon per asukas. Velkavertailussa on verrattu kuntien omia velkoja, ei kuntakonsernien velkoja.
Vaikka Ähtärin velkakuorma on kova, kaupunki myös investoi hurjasti, peräti 11,2 miljoonalla. Esimerkiksi kokonaiskustannuksiltaan 14,6 miljoonaa maksavan Otson yhtenäiskoulun rakentaminen saatetaan loppuun.
Ähtäriä enemmän maakunnassa investoi vain Kurikka ja Kauhava.
Isojoki puolestaan on koko Suomen mittakaavassa harvinainen kunta sikäli, että sillä ei ole velkaa ollenkaan – eikä ole talousarvion mukaan ensi vuonnakaan.
– Ennakkoarvion mukaan kassamme paisuu tämän vuoden lopussa noin neljään miljoonaan euroon. Talousarvio sisältää kassanhallinnan toimenpiteenä sen, että kunta tekee enintään 1,5 miljoonan euron määräaikaistalletuksen 12 kuukauden ajaksi ja korkotuottojen arvellaan olevan 45 000 euroa. Laitamme kassan töihin, kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo.
Kauhajoki tähtää nollatulokseen
Suupohjassa Kauhajoki tähtää nollatulokseen saatuaan keväällä tekemillään edestakaisilla Fortum-osakkeiden kaupoilla katettua taseeseensa kertyneen alijäämän, joka uhkasi viedä kaupungin kriisikunnaksi.
Teuvalla kriisikunta-status on enää muisto vain. Kunta tekee ensi vuonna kaksi miljoonaa ylijäämää ja laskee veroprosenttiaan 0,16 prosenttiyksiköllä 9,60:een.
– Viimeinen alijäämäinen tulos tehtiin vuonna 2017 jonka jälkeen on onnistuttu vuosittain pääsemään positiiviseen tulokseen. Kunnan oma alijäämä saatiin katettua tilinpäätöksessä 2021 ja konsernin alijäämä tilinpäätöksessä 2022, kunnanjohtaja Veli Nummela toteaa.
Kurikka pitää kivat edut voimassa
Hyvältä näyttää myös Alajärvellä, ainakin ensi vuonna.
– Vuodesta 2025 on jo haasteita edessä. Valtionosuudet tulevat vähenemään ja lisäleikkauksia on odotettavissa. Suurten lainamäärien ja alijäämien kattaminen tulee olemaan tulevaisuudessa huomattavan vaikeaa, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ennakoi.
Soini, Kuortane, Karijoki, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi ja Kurikka kuuluvat myös talousarvioiltaan plussakerhoon.
Muhkean osakepotin omaava Kurikka houkuttaa ja hellii asukkaitaan pitämällä edelleen voimassa maksuttoman varhaiskasvatuksen, kotihoidontuen kuntalisän ja ikääntyneille ihmisille tarkoitetun liikuntapalvelusetelin.
Kaupungin tuloveroprosenttikin on maakunnan alhaisimpia, 8,40, mutta toisaalta Kurikalla on velkaa suhteellisen paljon, yli 7 000 euroa asukasta kohti. Poikkeuksellisen suuri henkilöstömäärä selittyy paljolti sillä, että kaupunki hallinnoi Etelä-Pohjanmaan alueen, Kristiinankaupungin ja Laihian lomituspalveluyksikköä, joka työllistää noin 270 maatalouslomittajaa.
Kauhavalla on pian uudet koulut
Ilmajoen, Alavuden, Isojoen ja Ähtärin ohella alijäämää tekevät ensi vuonna myös Lapua, Kauhava ja Isokyrö.
Isokyrö tosin tekee miinusta vain kymppitonnin, mutta varautuu jo tulevaan käynnistämällä talouden tasapainottamisen. Kunnassa on laskettu, että asukaskohtainen valtionosuus tulee heillä vähenemään peräti 139 euron per asukas eli yhteensä 688 000 euroa vuodessa.
– Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on todellinen uhka kuntalaisten lähi- ja peruspalveluille, ja vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt nopeasti heikkenevä kuntatalous, sanoo Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää ja lähes samoin sanoin tulevaisuuden uhkia listaa Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara.
Kauhavakin tekee liki 800 000 miinusta, mutta isot investoinnit kertovat toisaalta myös kovasta tulevaisuudenuskosta.
– Kaupunki investoi elinvoimaan, veto- ja pitovoimaan. Jokaisessa kaupunginosassa on vuonna 2025 uudet ja terveelliset koulutilat. Myös päiväkotirakennuksiin on satsattu, tiestön kunnostusta jatketaan ja liikuntapaikkoihin investoidaan, luettelee hallintojohtaja Liisa Salo.
Suurimmat investoinnit kunnissa
Alajärvi: Eläinlääkäritilat, 800 000 euroa.
Alavus: Keskusta-alueen infra- ja liikennejärjestelyt.
Evijärvi: Useita noin 50 000 euron kohteita.
Ilmajoki: Koskenkorvan koulun rakentaminen, ensi vuonna 5,95 miljoonaa ja seuraavana 7 miljoonaa.
Isojoki: Kiinteistöjen remontointia 120 000 eurolla.
Isokyrö: Runkoviemärien saneeraus välillä Reinilä–Vaissalo, 690 000 euroa.
Karijoki: Tonttimaan hankinta, noin 100 000 euroa.
Kauhajoki: Kaupungin keskustassa sijaitsevan Punaisen tuvan peruskorjaaminen Geopark-keskukseksi, 350 000 euroa.
Kauhava: Ylihärmän yläkoulu, johon ensi vuonna 5,5 miljoonaa euroa ja seuraavana 2,5 miljoonaa (kokonaiskustannus kaikkiaan 11 miljoonaa). Lisäksi valmistuu Alahärmän koulukeskus, johon menee 1,5 miljoonaa (kokonaiskustannus on 12,2 miljoonaa).
Kuortane: Lukion laajentaminen, 900 000 euroa.
Kurikka: Kurikka-talon investointi, 3,1 miljoonaa.
Lappajärvi: Nykälänniemi-Kyrönsaari-Halkosaari kevyen liikenteen sillat, 1 miljoonaa ensi vuodelle ja toinen miljoona vuodelle 2025.
Lapua: Pääosin korvausinvestointeja, mutta suurimpina uimahallin suunnitteluraha 250 000 euroa ja uimahalli-investointiin liittyvä 500 000 euron sadevesiviemäröinti.
Soini: Koulun pihan remontti, 235 000 euroa.
Teuva: Useita pienempiä kohteita, mm. päiväkotien pihat, koulujen korjaukset, Äystön uuden asuntoalueen teiden ja viemärien rakentaminen sekä uimahallin ja kirjaston peruskorjauksen suunnittelu.
Vimpeli: Kirjasto- ja nuorisotalo sekä rahastosijoitus Vimpelin Invest Oy:hyn, kumpaankin on varattu 1 miljoona.
Ähtäri: Otson yhtenäiskoulun rakentaminen loppuun, 5,0 miljoonaa euroa (kokonaiskustannus on 14,6 miljoonaa).