Orpo-Purran hallitus on toimillaan tuhoamassa hyvinvointivaltion tukijalkoja. Viime syksynä hallitus vei läpi suuria sosiaaliturvaleikkauksia ja nyt keväällä matka jatkuu työntekijöiden aseman heikentämiseen.
Torstaina hallitus päätyi antamaan eduskunnalle esitykset lakko-oikeuden rajaamisesta ja työttömyysturvan heikennysten kakkospaketin.
Nyt julkistetussa esityksessä työttömyysturvaa porrastetaan siten, että ansiopäivärahan taso alenisi sitä mukaan mitä pidempään ihminen olisi työttömänä.
Ensimmäinen porrastus tarkoittaisi 20 prosentin alenemista 40 työttömyyspäivän jälkeen ja toinen puolestaan 25 prosentin alenemista 170 työttömyyspäivän jälkeen. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muun muassa sitä, että palkkatuettu työ ei jatkossa pääsääntöisesti kerryttäisi työssäoloehtoa.
Vaikka porrastus on käytössä ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa Ruotsissa, näyttää siltä, että hallitus on poiminut jälleen vain rusinat pullasta. Ansiosidonnaisen taso on siellä nimittäin alun alkaenkin suurempi ja pysyy porrastusten jälkeenkin Suomen tasoa korkeampana.
Esitys on osa syksyn sosiaaliturvaleikkausten jatkumoa, joiden yhteisvaikutukset pienituloisille ihmisille ovat kohtuuttomia.
Pelkästään tässä esityksessä arvioidaan, että ensimmäinen porrastus pudottaisi keskimääräistä täyttä päivärahaa noin 300 euroa kuukaudessa ja seuraavalla portaalla pudotus keskimääräisestä täydestä päivärahasta olisi noin 330 euroa kuukaudessa.
Hallituksen leikkaukset osuvat kuitenkin vahvasti samoihin ihmisiin ja perheisiin ja vähentävät huomattavasti heidän toimeentuloaan, mutta valitettavasti emme edelleenkään tiedä riittävästi yhteisvaikutuksista.
Lakko-oikeuden rajaaminen on puolestaan osa hallituksen pitkää toimenpidelistaa, jolla heikennetään palkansaajien työelämäturvaa.
Valitettavaa on, että hallitus on valinnut työelämäheikennyksissä sopimisen ja vuoropuhelun sijasta sanelun ja vastakkainasettelun. Työmarkkinoita pitäisi uudistaa kaikkien työmarkkinaosapuolten huomioita ja huolia kuunnelleen, ei vain toiselle puolelle kättä ojentaen.
SDP on esittänyt kuuden kohdan vaihtoehtoa, jolla työmarkkinoiden tilannetta voitaisiin lähteä avaamaan.
Vaihtoehto sisältää muun muassa sairaussakosta, henkilökohtaisista lakkosakoista ja vientimallin valmistelusta perääntymisen. Sen sijaan ratkaisuja etsittäisiin pitkien sairauspoissaolojen vähentämisestä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, lisäämällä henkilöstöedustusta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työpaikoille ja edistämällä Sipilän hallituksen aikaista paikallisen sopimisen mallia.
Suomessa sopimisen tie on tarjonnut hyvinvointia ja rakentanut luottamusta jo usean vuosikymmenen ajan.
Myös nykyisessä tilanteessa on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia ja tarjoavat myös työntekijöille turvaa. Siihen tarvitaan vain aitoja ja tasapuolisia neuvotteluja, jotka hallitus voi koska tahansa päättää aloittaa.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta