Uv-säteilylle alttiiseen karvattomaan päähäni ei mahdu, miksi ilmastonmuutosta epäilevä tyytyy kiistämään ihmiskunnan osuuden siihen ja nostaa kädet pystyyn.
Puheella kommunikoimaan kykenevällä lajilla on edellytyksiä hillitä tuhoisaa kehitystä, on syy sitten homo sapiensin, luontoäidin tai niiden yhteisvaikutuksen.
BBC uutisoi helmikuussa maailmanlajuisesta tutkimuksesta, jonka perusteella saasteet tappavat melkein Suomen väkiluvun verran ihmisiä vuosittain. Suurin osa kuolemantapauksista tapahtuu väkirikkaissa ja nopeasti taloudeltaan kasvavissa ja kaupungistuvissa Kiinassa ja Intiassa.
Eniten tappavat pienhiukkaset, jotka tunkeutuvat ilmakehään voimalaitoksista, tehtaista, ajoneuvoista ja kivihiilen polttamisesta.
Esimerkiksi Pekingissä ja Delhissä saattaa erittäin huonona ilmanlaadun päivänä leijailla killeripartikkeleita jopa 300 mikrogrammaa kuutiometrissä, kun ihmiselle soveliaassa hengitysilmassa niitä saisi olla 25–30 mikrogrammaa.
Ei ihme, että Peking joutui antamaan viime joulukuussa toistamiseen korkeimman asteen saastehälytyksen. Punaisen hälytyksen aikana tehtaita suljetaan ja autoilua pääkaupungissa rajoitetaan.
Jos tuntuu ihmismieliä kiihottavan yhteiskuntarauhaa nakertava ääriajattelu laidasta laitaan, äärimmäisyyksiä vastaan taisteltiin myös ilmaston takia viime vuonna, joka tarjosi niin tulvia, kuivuutta kuin hurjia hellejaksoja. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mittaustilaston mukaan maapallon meren ja maanpinnan lämpötilat olivat viime vuonna ensimmäistä kertaa yhden asteen korkeammalla kuin esiteollisella aikakaudella.
Kaikki mittaushistorian lämpimimmät vuodet ovat 2000–luvulta.
– Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan yhä vakavampia seurauksia seuraavien viiden vuosikymmenen aikana. Tämän takia meidän pitää panostaa hillintätoimenpiteiden lisäksi sopeutumiseen. Jos Pariisin neuvotteluissa tehdyt sitoumukset pitävät ja lisäksi saavutetaan kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet, meillä on vielä mahdollisuudet pysyä kahden asteen lämpenemistavoitteessa, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toteaa.
Suomessa vuosi 2015 vierähti lämpimissä merkeissä, vaikka ei sitä kriisi- ja valeuutisten hetteikössä uitettu maallikko marraskuun koleassa ja kosteassa huomannut. Etenkin lomakuukausien kesä-ja heinäkuun poikkeuksellinen koleus saa empimään mokomaa. Ilmatieteen laitos kuitenkin todistaa, että marraskuun uusi lämpöennätys, 14,3 astetta, mitattiin 3. päivä Kemiönsaaressa. Joulukuussa taas mitattiin ennätykselliset 11,3 astetta Porissa ja Kokemäellä 20. joulukuuta.
Kuluvana vuonna on hehkutettu uusiutuvan energian, etenkin aurinkoenergian tuottavuuden nousua. Ristiriitaa luo se, että Kiinan ja Intian on pakko tukeutua kivihiileen energiantarpeensa turvaamiseksi.
Taloudellisen kilpailun paineessa voitolle voi pahimmassa tapauksessa päästä republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Donald Trumpin kaltaiset, jotka eivät tahdo rajoittaa amerikkalaistehtaiden kilpailuvalttia ilmastonmuutoksen takia. Ei auta vaikka kuinka rakentaisi kiinalaistyyppistä muuria Meksikon rajalle. Ihminen pysähtyy, saastepilvi ei.
Tekee mieli uskoa mieluiten tiedeyhteisöä.
HEIKKI PELTOKANGAS
heikki.peltokangas@i-mediat.fi