Entistä vahvempien alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa voi lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta, toteaa lausunnossaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n mukaan kuormitus saattaisi lisääntyä erityisesti alueilla, jonne haitat kasaantuvat jo nyt.
Vakavien alkoholiongelmien esiintyvyys on erityisen suurta Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
THL julkaisi lausuntonsa hallituksen alkoholilainsäädännön muutoksesta torstaina.
Hallituksen valmistelema muutos toisi ruokakauppoihin enintään 8 prosentin vahvuiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Nykyisin kaupoissa voi myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia.
Alkoholin kokonaiskulutus on pääasiallisesti vähentynyt Suomessa noin 15 vuoden ajan. THL kuitenkin muistuttaa, että alkoholin aiheuttama kuolleisuus lisääntyi edellisen eli vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen. Tuolloin päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärä nostettiin 4,7 prosentista 5,5:een.
THL puolustaa Alkon roolia
Vuosina 2018–2020 alkoholin aiheuttamia kuolemia oli yhteensä lähes 450 enemmän kuin niitä olisi ollut, jos alkoholikuolemien määrä olisi pysynyt vuoden 2017 tasolla. THL:n asiantuntijoiden arvion mukaan tätä selittää riskikäyttäjien kulutuksen lisääntyminen.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo entuudestaan paljon alkoholia käyttäneet lisäsivät kulutustaan, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä tiedotteessa.
Vuoden 2018 uudistuksessa vähittäismyyntiin vapautui noin kolme prosenttia Alkon yksinoikeusjärjestelmän liikevaihdosta.
– Nyt edessä on uusi saman mittaluokan muutos.
THL:n tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen vähentäminen osana väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä.
– Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on tässä tutkitusti tehokas keino, Mäkelä toteaa.
THL:n arvion mukaan hallitusohjelmassa linjatut alkoholipoliittiset uudistukset nakertavat asteittain yksinoikeusjärjestelmää, ja viinien myynnin vapauttaminen todennäköisesti kaataisi sen.