Seinäjoen Jalkapallokerhon ongelmat ovat usean entisen valmentajan mukaan seuran johtamistavoissa.
SJK:ssa on ollut viiden viime vuoden aikana yhteensä yhdeksän päävalmentajaa, ja moni on joutunut pettymään seuran toimintatapoihin.
SJK:ta kaudet 2020–2021 valmentanut Jani Honkavaara pohti viime kauden päätöshetkillä Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa, voisiko hän vielä joskus palata SJK:n valmentajaksi.
– Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Seuran yhteisöllisyyden ja toimintakulttuurin pitäisi parantua, että voisin harkita asiaa. Vain taivas on rajana, kun seura löytää oikean suunnan eri osa-alueiden välille.
SJK:ta kausina 2018 ja 2019 valmentanut Alexei Eremenko sanoi Österbottens Tidningenille vuonna 2019, että SJK:n puheenjohtaja Raimo Sarajärvi ja urheilutoimenjohtaja Richard Dorman yrittivät vaikuttaa pelitapaan ja taktisiin asioihin.
Sarajärven samankaltaisesta toiminnasta kertoi myös moni entinen SJK-valmentaja Ilkka-Pohjalaiselle. Valmentajat sanoivat myös, että vaikuttamisyrityksillä ei ollut merkitystä siihen, ketkä lopulta pelasivat.
Valmentajien mukaan vaikuttamisyritykset eivät välttämättä olleet suoria, vaan vihjailuja siitä, minkä palkkaryhmän tai pelaajatyypin pelaajia avauskokoonpanossa pitäisi olla.
– Valmentajilla on täysi vapaus valita, millä systeemillä pelataan, ketkä pelaavat ja millä paikoilla, Sarajärvi sanoo.
– Jos peli ei kulje, voimme kysyä, kyseenalaistaa ja pyytää perusteluja. Jonkunhan valmentajiakin pitää opponoida. Kysyin Honkavaaralta syitä Daniel Håkansin peluuttamiselle keskikentän keskellä. Hän oli Honkavaaran näkemyksen mukaan siihen paras, joten hän myös pelasi siinä.
"Pitäisikö vain taputtaa ja sanoa, että kyllä se siitä?"
Osa SJK:n entisistä valmentajista sanoo saaneensa seurajohdolta jatkuvasti paljon haukkuja harjoittelusta ja pelaamisesta.
– Olisimme välinpitämättömiä, jos emme kyseenalaistaisi tappioiden aikana. Pitäisikö vain taputtaa ja sanoa, että kyllä se siitä? Pitkään teemmekin niin, Sarajärvi sanoo.
Joidenkin valmentajien mukaan jatkuva kritisointi ja kulissipeli veivät voimavaroja varsinaisesta valmennustyöstä. He myös kokivat, että heidän ammattitaitoonsa ei luotettu.
Seuran antama tuki on monen valmentajan mukaan vähäistä tai olematonta. Yksi syy sille oli valmentajien mukaan se, että seurassa ei ollut riittävän osaavaa urheilujohtajaa, joka olisi halutessaankaan voinut antaa valmennuksellista tukea.
– Koen, että olemme pyrkineet ja kyenneet tarjoamaan kaikki mahdolliset työkalut ja resurssit. Pelaajamäärä, -materiaali ja -budjetti ovat olleet kilpailukykyisiä. Olemme myös voineet reagoida pelaajamarkkinoilla kausien aikana ja niiden välissä, SJK:n toimitusjohtaja Sami-Petteri Kivimäki sanoo.
Valmentajalähtöinen pelaajapolitiikka
Honkavaaran mukaan SJK on pelaajien rekrytoinnissa paljon perässä Helsingin Jalkapalloklubia ja Kuopion Palloseuraa.
SJK:n pelaajahankintapolitiikka on ollut pitkään valmentajavetoista.
– Meidän täytyy pohtia, mikä olisi toimivin malli, Kivimäki sanoo.
Välillä pelaajia on ollut joillekin paikoille liikaa ja joillekin liian vähän. Sarajärven mukaan valmentajilla on isoin vastuu pelaajahankinnoissa.
– Lähdemme siitä, että valmentaja saa rakentaa joukkueen. Olemme antaneet valmentajan ottaa ne pelaajat, jotka ovat olleet budjetin raameissa mahdollisia. Pelaajia on ollut usein liikaa.
– Jatkossa meidän ei tarvitse hankkia täytemiehiä edustuksen penkille, sillä meillä on hyvä akatemiajoukkue, jossa on nousevia kykyjä.
Richard Dorman nousi vuonna 2018 heti pelaajauransa jälkeen SJK:n urheilutoimenjohtajaksi. Hänellä ei ole valmentajakokemusta, eikä hän ollut ennen nykyistä pestiään toiminut urheilujohtajana.
– Koen kohtuuttomasti kritiikkinä, kun jonkin huonon kauden tai heikon alkukauden syyllistä haetaan seura- tai urheilujohdosta. Jos emme voita, vika on ensisijaisesti valmentajissa, jotka ovat valinneet pelaajat ja pelitavan, sekä pelaajissa. Ei varmaankaan ensisijaisesti näiden asioiden mahdollistajissa, Sarajärvi sanoo.
Valmentaja on vaihtunut menestyksestä riippumatta
SJK:ssa hyvätkään tulokset eivät ole aina pelastaneet. Simo Valakari sai potkut menestysputken päätteeksi vuoden 2017 helmikuussa.
Vuonna 2019 SJK:n tavoitteena oli sijoittuminen kuuden parhaan joukkoon. Eremenko sai potkut kolme kierrosta ennen runkosarjan päättymistä, kun SJK oli sarjassa kuudentena.
Honkavaarakaan ei saanut kasvotusten selitystä sille, miksi hänen optiotaan ei käytetty viime vuoden elokuun lopussa. Kesäkuun jälkeen yhteydenpito seuran ja Honkavaaran välillä oli lähes olematonta.
SJK oli viime vuonna kolmas. Nyt se on 12 pelin jälkeen yhdeksäntenä 12 pisteellä. SJK:lla oli Honkavaaran ensimmäisellä kaudella 12 pelin jälkeen 11 pistettä ja toisella kaudella 20 pistettä.
Honkavaaran vaihtaminen Joaquín Gómeziin ei ole kaduttanut Sarajärveä.
– Ei ole todellakaan tullut sellaista oloa, että olisimme tehneet virheen. Tulokset eivät vielä näy, mutta tekeminen on hyvää. Treenikentän ja pelien välillä on vielä liian iso ero, ja treenien huikea meno ei vielä välity peleihin. Viime vuonna oli sellainen olo, että emme olleet menossa mihinkään.
Fakta
SJK:n päävalmentajat liiga-aikana (2014–)
Simo Valakari (8/2012–2/2017)
Sixten Boström (2/2017–6/2017)
Manuel Roca (6/2017–9/2017)
Brian Page ja Toni Lehtinen (9/2017–10/2017)
Tommi Kautonen (10/2017–5/2018)
Alexei Eremenko (5/2018–8/2019)
Brian Page (8/2019–10/2019)
Jani Honkavaara (10/2019–10/2021)
Joaquín Gómez (11/2021–)
