Helluntaiseurakunnan diakoniatyöntekijä Tommi Merivirta on pyörittänyt Seinäjoen alueen ruokajakelua kohta kahdeksan vuotta. Auttamishalu heräsi aikoinaan omien elämänkokemusten pohjalta. Miehellä on takanaan rankka nuoruus.
– Olen käyttänyt ja välittänyt huumeita. Alamäki alkoi, kun muutin kotoa pois 17-vuotiaana. Huumeiden myötä minusta tuli taparikollinen.
Merivirta kuvailee tehneensä "vaikka mitä kauheaa" huumepäissään. Nuorena hän muun muassa yritti ryöstää kaupan kaasuaseella uhaten. Kuin ihmeen kaupalla hän on säästynyt vankilalta.
– Lähellä vankilaan joutuminen on kyllä ollut, mutta jotenkin aina vältyin siltä.
Merivirta rypi pohjamudissa 25-vuotiaana. Hän yritti päästä huumeista irti lukuisissa katkaisuhoidoissa. Lopulta raja tuli vastaan ja hän tuli uskoon. Siitä alkoi uusi elämä. Nykyään pääkaupunkiseudulla varttunut Merivirta auttaa Seinäjoen vähävaraisia.
– Tämä on kiitollista työtä, vaikka välillä tulee kuraa niskaan. Auttaminen palkitsee. Kun joku tulee ja sanoo, että on pysynyt kuukauden hengissä ruokajakelun turvin, niin se säpsäyttää.
Merivirta ihaili nuorena edesmennyttä Veikko Hurstia, kun oli itse huonossa kunnossa.
– Auttaminen on sydäntäni lähellä. Päällepäin kaikki voi olla hyvin, voi olla kivitalo Kultavuoressa ja Mersu pihassa, mutta silti ei ole yhtään mitään. Luottokortit ovat tapissa ja eletään kädestä suuhun.
Vastikään Merivirta järjesti vähävaraisille tunnelmallisen ja arvokkaan juhlan itsenäisyyspäivänä helluntaiseurakunnan tiloissa. Suunnitelmissa on toinen samankaltainen tapahtuma alkukesälle.
– Auttaminen on sydämenasia minulle. Väki ruokajonossa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ruokaa hakevat työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset. Lisäksi viemme ruokaa joillekin koteihin. Sunnuntain olen yrittänyt pitää vapaapäivänä, mutta silloinkin käyn parissa kaupassa ja jaan ruoat, Merivirta kertoo.
MARIKA EIKKULA