Ensihoitajien kohtaama väkivalta ja uhkailu ovat niin tavallisia työarjessa, että niihin ikään kuin tottuu ja turtuu, kertoo Miika Sirén.
Näin ei hänen mielestään pitäisi olla.
Sirén työskentelee ensihoitajana Jalasjärven paloasemalla. Hän kertoo, että ensihoitajat joutuvat kohtaamaan työssään kiinnikäymistä, uhkailua ja päälle käymistä. Tappouhkaukset eivät ole tavattomia.
– Jotkut ensihoitajat ovat saaneet nyrkistä ja on tullut potilaita veitset esillä ensihoitajia vastaan ja ampuma-aseella on ammuttu ambulanssia kohti, Sirén kertoo.
Hän on kohdannut väkivaltaa työtehtävässä myös itse. Jotain vuosia sitten tapahtuneesta fyysisestä pahoinpitelystä ei jäänyt vakavia vammoja. Tekijä tuomittiin sakkoihin.
Väkivalta tai sen uhka ensihoitajia kohtaan ei ole uusi asia. Vuosittain Etelä-Pohjanmaalla siitä tulee noin 20–30 ilmoitusta ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Risto Vesanto on arvioinut sen olevan kuukausittaista. Pohjanmaalla ilmoituksia raportoitiin viime vuonna kahdeksan. (Ilkka-Pohjalainen 15.4.2023).
Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Tom Smedlund arvioi, että tilanne on Pohjanmaalla tilastojen mukaan pysynyt vakaana ja melko rauhallisina, mutta hän ei usko, että kaikista väkivallan uhista tai väkivallasta tehdään ilmoitusta.
– Tilasto on vain jäävuoren huippu. Todennäköisesti henkilökunta ei ilmoita niin matalalla kynnyksellä tilanteista kuin tulisi nollatoleranssilla, hän pohtii.
Luotiliivit päälle joka tehtävälle
Etelä-Pohjanmaalla on jo muutaman vuoden ajan ollut ohjeena, että ensihoitajat pukevat luotiliivin jokaiselle tehtävälle. Aiemmin luotiliivi puettiin vain tietyille tehtäville. Sirén pitää muutosta hyvänä.
– Mielestäni Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on hyvä turvallisuustilanne ensihoidossa. Joka puolella Suomea luotiliiviä ei ohjeisteta käyttämään joka tehtävällä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella luotiliivit puetaan vain tietyillä hälytyskoodeilla tuleville tehtäville ja silloin, kun tilanne vaikuttaa uhkaavalta.
– Vuosien mittaan on harkittu muutamaankin kertaan, onko se (liivien pito joka tehtävällä) meillä aiheellista, mutta on päädytty siihen, ettei se ole, Smedlund kertoo.
Hän uskoo, että jatkossakin keskustelua aiheesta varmasti käydään ja Pohjanmaalla peilataan myös siihen, miten kansallisesti hyvinvointialueilla asiasta päätetään.
Ensihoitajana työskentelevä Sirén kertoo, että monesti uhkaaviin tilanteisiin saattaa liittyä päihteidenkäyttöä tai sekavuutta.
– Toinen on voinut soittaa ambulanssin toiselle, jolle ei ole kerrottu siitä. Ambulanssin tullessa potilas hermostuu.
Osa työntekijöistä kohtaa myös seksuaalista väkivaltaa. Joskus kiireellisessä tehtävässäkin joudutaan odottamaan, että poliisi tulee ensin paikalle, jos työturvallisuus on uhattuna.
Sirénin mielestä vaikeinta on, jos väkivaltainen tilanne tulee puun takaa, eikä sitä osaa ennakoida.
– Ei pelota lähteä keikalle, mutta jos siellä tapahtuu jokin yllättävä tilanne, niin silloin voi toki tuntea pelkoa.
Lakiin halutaan muutosta
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn kuuluvat työntekijät ovat tällä viikolla kampanjoineet hoitajien kokemaa väkivaltaa vastaan Nyrkkisääntö-kampanjallaan.
Ammattijärjestön vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan 69 prosenttia hoitajista on kokenut väkivaltaa tai väkivallan uhkaa työssään. Kyselyyn vastasi yli 4 000 sosiaali- ja terveysalan ja kasvatusalan ammattilaista.
34-vuotias Sirén on työskennellyt ensihoidossa kahdeksan vuotta. Kolme vuotta hän oli päivystyksessä. Vuosien aikana alan turvallisuustilanne on muuttunut.
– Väkivalta on lisääntynyt. Urani alkuvaiheessa sitä ei ollut näin paljon, Sirén arvioi.
Kaikki eivät tee kokemistaan väkivaltatilanteista tai -uhkista vaarailmoituksia. Sirén uskoo, että syynä on, että asiasta on tullut normaalia.
– On myös raskas prosessi lähteä rikoksen uhrina käräjöimään ja kohtaamaan tekijää käräjäoikeuteen.
Hän itse päätti viedä kohtaamansa väkivallan oikeuteen.
– Kysyin silloin joltain kollegoilta, niin osa sanoi, että älä missään tapauksessa vie eteenpäin, sillä se on vaikea homma.
Hän piti päänsä, sillä hän koki sen olevan myös palvelus muita alalla työskenteleviä kohtaan, sillä väkivalta ei ole hyväksyttävää. Silloiselta työnantajaltaan hän olisi kaivannut tukea.
Sirén ei ole harkinnut alan vaihtoa, vaan hän haluaa vaikuttaa epäkohtiin luottamustehtävien kautta. Tällä haavaa hän on Tehyn valtuustossa ja STTK:n edustajistossa. Vuoden alussa Sirén aloittaa myös luottamushenkilönä E-P:n hyvinvointialueella.
Yksi epäkohta on hänen mukaansa rikoslaissa. Ensihoitoliitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ja Tehy ovat jo vuosia ajaneet muutosta, että hoitajat pitäisi rinnastaa laissa virkamiehiin, joita ovat esimerkiksi poliisit ja lääkärit.
– Jos meidän päälle käydään, se on sakolla käsiteltävä asia. Jos virkamiehen päälle käydään, siitä voi saada vankeutta, Sirén kiteyttää ongelman.
Hänen mielestään väkivalta on sosiaali- ja terveysalalla aliarvioitu asia, eikä se ainakaan lisää alan pito- ja vetovoimaa.
– Itse toivoisin, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistäisi jonkun hankkeen työturvallisuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveysalalla.
Korjattu 6.10. klo 9:47 Tom Smedlundin titteli. Hän on Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö, ei hyvinvointipäällikkö.
