Vaasan kaupungin kannattaisi kiireen vilkkaa kilpailuttaa ja valita paras mahdollinen konsulttiyhtiö selvittämään mahdollisuudet saada EU:lta ja valtiolta ennallistamisavustusta Kirkkopuistikon ennalleen saattamiseksi alkuperäiseen Settenbergin kaavan mukaiseen tilaan. Saataisiin kirkkoapteekkikin entiselleen paikalleen, jolloin keskustan apteekit voisivat päivystää vuorotellen iltaisin ja viikonloppuisin niin kuin ennen vanhaan. Päivystykset loppuivat kun tuli tieto Kirkkopuistikon hienon suunnitelman toteuttamisesta ja apteekki muutti pois.
Avustusten saantimahdollisuudet ovat suuret kun anomuksessa kerrottaisiin, että laskuri oli vahingossa sijoitettu väärään paikkaan, Palosaarelta tullessa Onkilahden puoleiseen kulmaukseen, jolloin tuli väärää tietoa päätöksen teon pohjaksi. Oletettiin, että lähes kaikki liikenne meni Kirkkopuistikolle. Todellisuudessa vain noin 5 % kulkijoista jatkoi Kirkkopuistikolle. Noin 95 % jakautui eri väylille, osa vasemmalle Wärtsilään, osa ennen rataa oikealle rannan suuntaan ja suurin osa radan jälkeen vasemmalle kohti kirjastoa, Raastuvankatua ja asemalle.
Lisänäyttöä siitä, että on tapahtunut inhimillinen erehdys laskurin sijoituksen osalta, saataisiin sillä, että siirrettäisiin laskuri entisen tyhjänä olevan Siwa-myymälän eteen, niin saataisiin todistettua todelliset kulkijamäärät, noin 5 prosenttia. Voihan olla että Siwakin joutui sulkemaan ovensa tämän valitettavan inhimillisen erehdyksen vuoksi, niin kuin apteekkikin.
Lisäksi anomuksessa tulisi tuoda voimakkaasti esiin tosi tärkeä asia. Jos ennallistamiseen saadaan avustusta, niin kaikki vapautuva materiaali kierrätetään ja hyödynnetään värillistä asfalttia myöten Hietasaaren kadun saattamiseksi vastaamaan lähes Kirkkopuistikon nykytilannetta. Palosaarelaisetkin voisivat ehkä osallistua pienellä keräyksellä ennallistamiseen. On vähän lupailtu.
Mikäli kävisi niin ikävästi, että ennaltamisavustusta hyvistä perusteluista huolimatta ei saada, niin kannattaisi palkata eri konsulttiyhtiö itärajalle tutkimaan siellä rakennettavaa aitaprojektia. Jos sieltä saataisiin vähän mallia aidan rakentamiseen, jota voitaisiin hyödyntää Kirkkopuistikolla ympäristöön sopivalla aidalla sulkemalla ne kulkuväylät, joita 95 % kulkijoista käyttää. Näin saataisiin laskurin inhimillinen sijoitusvirhe korjattua ja Kirkkopuistikolle ohjattua se todellinen pyöräily ja kävelyväki, lähes 100 %, eikä tarvitsisi siirtää laskuria. Lisäksi osa kulkijoista ohjautuisi Hietasaarenkadulle kulkumääriä nostaen ja näin saataisiin lisää perusteita Hietasaarenkadun muuttamiseksi enenevässä määrin pyöräily- ja kävelykaduksi. Se auttaisi myös sillan rakennussuunnitelman eteenpäin viemistä Hietasaareen.
Aitaratkaisusta voisi olla jonkun verran hyötyä myös Hovipuistikon lukuisille kesäterasseille, kunhan vaan saadaan kaikki Palosaarelta tulevat ja sinne menevät pyöräilijät, jalankulkijat ja potkulautailijat käyttämään Kirkkopuistikkoa niin kuin aikoinaan suunniteltiin ja uskottiin.
Ehkä edullisempi keino kuin aitojen rakentaminen olisi liikennemerkeillä sakon uhalla kieltää kulkijoita käyttämästä nykyisiä kulkuväyliä ja saada heidät käyttämään suunnittelijoiden ja päättäjien valitsemia väyliä. Liikennemerkin noudattamatta jättämisestä tulisi 50 euron rikemaksu. Konsultit laskemaan, kuinka suuret rahamäärät saadaan kaupungin kassaan.
Infotilaisuus kirjaston draamasalissa oli saanut liikkeelle noin 25–30 henkilöä. Kirjaston ulkopuolella oli 2 kpl polkupyöriä. En tiedä, keitä olivat nämä uhkarohkeat pyöräilijät, jotka henkensä kaupalla ottivat riskin selviytyä ilman sairaalareissua kotiin infotilaisuudesta hyvin hoidettuja pyöräteitä pitkin.
Ei varmaankaan kannata ottaa opiksi Kirkkopuistikon ratkaisusta, koska oli kysymyksessä inhimillinen erehdys laskurin sijoituksen osalta. Syy on laskurin ja se on annettava anteeksi.
Jos Hietasaarenkatu-projekti toteutuu, niin autoille on suunniteltu ruhtinaalliset 3,25 metriä, ajoväylät suuntaansa yhteensä 6,5 metriä. Talvella lumet voi kätevästi aurata pyöräväylälle niin kuin Kirkkopuistikollakin.
Olisikohan mitään mahdollisuutta ennen Hietasaarenkatuprojektia keskittyä liikennevalojen ja -katujen ongelmiin. Ei ole saatu vihreitä linjoja toimimaan vaan lähinnä punaiset.
Ensimmäiset liikennevalot asennettiin Kauppapuistikolle Askonkulmaan noin 62 vuotta sitten. Ainoat erikoisliikennevalot koko maailmassa. Ei ollut keltaista eikä vihreää valoa. Vain punainen stop, kirkas aja. Ne jouduttiin kytkemään pois ja myöhemmin asennettiin normaalit liikennevalot, eli aikaa olisi kylläkin ollut 62 vuotta, mutta varmasti on ollut tärkeämpiä asioita. Nyt olisi korkea aika korjata tilanne.
Kannattaisiko kuulla näissä asioissa vaasalaisia ammattiautoilijoita, rekkakuskeja, linja-autokuskeja, erikoiskuljetuskuskeja, KTK:ta, Vaasan yrittäjiä, Visit Vaasaa ja yksityisiä autoilijoita yms.
Toivottavasti emme ole menossa takaisin hevosaikakaudelle, jolloin kulkupelit sopivat hyvin kapeille kaduille. Vähän vaikuttaa kuitenkin siltä, että Setterbergin väljä, turvallinen, arvostettu ruutukaava menettää arvostuksensa. Hän oli kaukonäköinen arvioidessaan, että myös kulkupelit kasvavat ja vaativat leveät kadut. Toivotaan, että nykypäättäjät ovat yhtä kaukonäköisiä ja että palaamme hevosaikakaudelle ja kapeille kaduille.
Vaasan keskustassa on noin 14–15 % tyhjiä liiketiloja. Lisää tyhjenee laskutavasta ja laskijasta riippuen. Oulussa on noin 210 000 asukasta. Vaasassa vajaa 80 000. Oulu johtaa noin 250 %.
Olihan meillä jo liian iso ja toimiva linja-autoasema, joka on remontoitu. Matkahuollon kanssa oli vielä noin 5 vuotta vuokrasopimusta jäljellä. Oli tarkoitus rakentaa tunneli rautatieasemalta radan ali, mutta onneksi päättäjät keksivät, että se on turhaa: Siirretään linja-autoasema ison maasillan alle, ja hyvinhän sinne on sovittu.
Pitkänmatkan bussitkin sopivat ketterästi liikkumaan ja asiakkaat viemään ja hakemaan lähetyksiään. Muistaakseni menetettiin 5 vuoden vuokratulot ja aseman omistajalle Airaksiselle maksettiin korvauksia toteutumattomasta tunnelista.
Onneksi nämä pitkät kaupunkibussit pystyvät ketterästi liikkumaan ydinkeskustassa. Ei tarvitse kuin vain vähän oikaista kadun kulmissa jalkakäytävän puolelta.
On ollut niin kiire ja tärkeitä asioita, että satamaa ei ole saatu laajennettua, vaan rahtilaivat ovat välillä odottaneet vuoroaan redillä päästääkseen satamaan purkamaan ja lastaamaan. Mutta onneksi päättäjät ymmärsivät yhdessä välissä vuokrata satamaterminaalin pitkäksi aikaa yksityiselle yrittäjälle. Siellä toimii jopa arvostettu pizzaopisto. Satamakapteeni ja satamakonttori toimivat puretun ruokalarakennuksen yläkerrassa. Onhan meillä jo aseman edessä erittäin kaunis, edullinen ja helppokäyttöinen pyörävarasto, jonka käyttöaste on talvella ollut erittäin korkea. Noin 0–5 %. Lisää tällaisia hyviä päätöksiä ja ratkaisuja, niin hyvä tulee!
Hyvät vaasalaiset, olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä poliittisiin päättäjiin saadaksenne lisää tietoa menossa olevista projekteista, ja ottakaa niihin kantaa!
Markku Greggilä
Mustasaari