Fakta on nykyään se, että olemme hyvin selkeästi eriarvoisia varsinkin iän, terveydentilan, vammaisuuden ja asuinpaikan perusteella.
Kun iäkäs, yksinasuva henkilö soittaa sivukylältä ambulanssin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että apua ei saa. Se päätetään muualla kuin paikan päällä.
Nykyään täytyy sairaalla olla oma edunvalvoja, joka a) kertoo selkeän diagnoosin ja b) valvoo sairastuneen etuja, jos itse ei ole tarpeeksi hyvässä kunnossa. Tämä ristiriita ei lisää henkilökunnan tai potilaiden hyvinvointia, päinvastoin.
Asumme pienessä sivukylässä ja puolen vuoden sisällä on tapahtunut aivan liian monta räikeää esimerkkiä siitä, että ”hyvinvointialueen” edustajilla olisi keinoja terveyden hoitamiseen ja hyvinvointiin. On vaadittu sukulaista tai naapuria edunvalvojaksi ennenkuin mitään tapahtuu. Liian monta läheltäpiti- ja kuolemantapausta viimeisen 6 kk:n sisällä.
Lisäksi iästä johtuvista syistä juuri nämä eniten apua tarvitsevat pudotetaan järjestelmästä ulos. Tiedot ja yhteydenotot on siirretty nettiin. Tämä asettaa ihmiset iän perusteella räikeästi eriarvoiseen asemaan.
”Hyvinvointialueet” toimivat valtion varoilla. Valtion varat koostuvat veroista ja velasta. Poliitikot haluavat säästää rahaa.
”Hyvinvointialueilla” on inhottava tilanne: Byrokratian juoksuhiekkaan ajautuu valtavia summia. Paradoksina on se, että eniten palkkaa saavat he, jotka vähiten käytännössä tekevät sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtäviä veronmaksajille.
On haudattu juurisyy, miksi ja kenelle aito hyvinvointialue toimii.
Palvelujen karsiminen säästösyistä on mukamas ainoa vaihtoehto. Se on hyväksytty perusteeksi, jolla poljetaan perustuslain kuudes pykälä. On muodostettu kasti, jota ei priorisoida hoidettavaksi.
Aluevaalit ovat tulossa. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Kuka osaa laskea miten paljon ”säästölaskelmat” muuttuvat palvelukarsinnoissa ”hyvinvointialueella”, jos otetaan esimerkiksi Kelan matkakorvauksina maksamat miljoonat? Valtion varoista nekin maksetaan.
Kela korvasi vuonna 2024 lähes 4,5 miljoonaa sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvää matkaa. Matkoja tehtiin yli kaksisataa tuhatta enemmän kuin edellisvuonna, ja myös maksettujen korvausten määrä nousi.
Taksikuljetukset voivat olla hyvinkin laadukkaita mutta sairaankuljetusta eivät korvaa, kun on tilanne päällä. On jopa raakaa vaatia tälläisiä taitoja taksiyrittäjiltä.
Onko tärkeämpää siirrellä kuluja eri momenteille, kuin että huolehdittaisiin moraalisista ja eettisistä velvollisuuksista, joita ihmisyyteen ja perustuslakiin kuuluu?
Tanja Nisula-Koivisto
Teuva