Ener­gia­pom­mi, joka kan­nat­taa syödä kor­kein­taan kerran vii­kos­sa

Kerroshampurilainen 787 kilokaloria (kcal), 44 grammaa hiilihydraatteja, 42 grammaa rasvaa.Juoma Pepsi 0,4 l 164 kcal, hiilihydraatteja 44 grammaa, josta sokeria 44 grammaa.Ranskalaiset 614 kcal. Kuvan aterian ranskalaiset painavat 209 grammaa. Aterian kokonaisenergiamäärä on 1?565 kilokaloria.Kuvan ateria ostettiin Scanburgerista. Ranskalaiset punnittiin erikseen. Energiasisältö perustuu verkkosivujen scanburger.fi tietoon. KUVA: Anssi Jokiranta
Kerroshampurilainen 787 kilokaloria (kcal), 44 grammaa hiilihydraatteja, 42 grammaa rasvaa.Juoma Pepsi 0,4 l 164 kcal, hiilihydraatteja 44 grammaa, josta sokeria 44 grammaa.Ranskalaiset 614 kcal. Kuvan aterian ranskalaiset painavat 209 grammaa. Aterian kokonaisenergiamäärä on 1?565 kilokaloria.Kuvan ateria ostettiin Scanburgerista. Ranskalaiset punnittiin erikseen. Energiasisältö perustuu verkkosivujen scanburger.fi tietoon. KUVA: Anssi Jokiranta

Grillillä, hampurilaisravintolassa tai pizzeriassa nautittu ateria on energiapommi, jossa riittää sulateltavaa.

Hampurilaisaterian eli purilaisen, ranskalaiset ja virvoitusjuoman nauttinut syöjä nousee pöydästä jopa toista tuhatta kilokaloria rikkaampana. Pizzeriasta lähdetään samoissa lukemissa.

Yli tuhat kilokaloria on valtava luku, sillä aikuisen naisen vuorokauden energiantarve on liikunnan määrästä riippuen yleensä 1800–2000 kilokaloria ja miehen 2300–3000 kilokaloria, arvioi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Yhdellä istumalla voi siis syödä jopa yli puolet vuorokaudessa tarvittavasta ravinnosta. Se on liikaa elimistölle. Tällaisen aterian käsittelyssä elimistö joutuu tekemään tosissaan töitä. Valtava ateria on myös riski pidemmän ajan painonnousulle.

Fogelhomin mukaan syömisen voi periaatteessa keskittää kolmeen tai jopa kahteen kertaan päivässä, mutta hyvin harva tekee niin.

–Silloinkin aterian tulisi olla järkevä. Se ei saisi sisältää limsaa ja ranskalaisia.

Ison aterian jälkeen olo on raskas eikä liikunnan harrastaminen heti houkuttele. Niinpä elimistö kuluttaa aluksi vain pienen osan tuhannen kilokalorin ateriasta.

Suurin osa hiilihydraateista menee maksaan, joka joko varastoi ne glukoosiksi tai muuttaa hiilihydraatit rasvaksi. Rasva puolestaan kiertelee veren mukana ja varastoituu pikkuhiljaa elimistöön.

Kun tämä prosessi toistetaan riittävän usein, ihminen lihoo, ellei hän kuluta ylimääräistä energiaa liikkumalla.

Lihomista edesauttaa, että hampurilaisateriassa on vain vähän kuituja eikä juuri lainkaan vesipitoisia vihanneksia. Jotta saa saman energiamäärän kuitupitoisemmasta ravinnosta, pitää syödä isompi ateria. Tällöin kylläisyyden tunne kestää pidempään.

Toisin sanoen hampurilaisen jälkeen tulee nopeammin uudestaan nälkä kuin jos olisi syönyt yhtä paljon energiaa sisältävää, mutta parempilaatuista ruokaa.

Vähän kuitua, mutta paljon energiaa sisältävä ateria pistää haiman koville. Haima tuottaa insuliinia, jolla on keskeinen rooli siinä, että lihasten pääasiallinen ravinnonlähde glukoosi pääsee lihaksiin.

Toistuvasti syödyt epäterveelliset ateriat heikentävät lihasten kykyä reagoida insuliiniin, etenkin jos paino samalla nousee. Elimistö koettaa kompensoida tilannetta tuottamalla enemmän insuliinia.

Fogelholm vertaa lihassolun insuliinireseptoria lukkoon ja insuliinia avaimeen, joka avaa glukoosille oven.

–Kun lukko on rikki, ei sitä saa auki, vaikka yrittäisi kuinka monella avaimella.

Insuliini ei enää pysty hallitsemaan veren glukoosipitoisuutta. Kansankielellä ilmaistuna verensokeri heilahtelee. Lopulta tullaan tilanteeseen, jossa haima väsähtää ylenpalttiseen insuliinin tuottamiseen, ja ihminen sairastuu kakkostyypin diabetekseen.

Fogelholmin mukaan lihavuus on ylivoimaisesti suurin syy kakkostyypin diabetekseen.

–Itse ateriallakin on toki vaikutusta insuliinireseptorien tuotantoon, mutta epäterveellisen syömisen huonoista vaikutuksista kaksi kolmasosaa tulee lihomisesta. Jos onnistuu välttämään ylipainoa, epäterveellisistä elämäntavoista on suhteessa vähemmän haittaa.

Professori Fogelholm suosittelee, että hampurilaisella tai pizzalla ei käydä edes joka toinen päivä, vaan korkeintaan kerran viikossa. Ja tämäkin sillä edellytyksellä, että syö muulloin terveellisesti.

Fogelholmilla on kuitenkin hyviä uutisia hampurilaisten ystäville. Burger-ateriasta saa tuunattua terveellisemmän version.

Huonoja hiilihydraatteja sisältävä vaalea sämpylä korvataan ruisleivällä, ranskalaisten tilalle otetaan salaatti ja virvoitusjuoman sijaan juodaan vettä tai maitoa.

Fogelholm kehottaa myös korvaamaan lihan kalalla tai kasviksilla mahdollisimman usein.

Hieman yllättäen ranskalaiset saavat ainakin osittaisen synninpäästön. Uppopaistettujen ranskanperunoiden suurin ongelma on paistoöljy, jota käytetään moneen kertaan. Tämä synnyttää transrasvoja, jotka ovat erittäin epäterveellisiä.

Viime vuosina hampurilaisketjut ovat kuitenkin kehittäneet ruuanlaittoprosessejaan, ja transrasvojen määrä on merkittävästi vähentynyt.

–Todennäköisesti tavallisessa hampurilaisravintolassa ranskalaiset ovat vähemmän rasvaisia kuin gourmetravintolassa. En silti pidä niitä terveellisinä. Salaattiannos on paljon parempi vaihtoehto.

Fogelholm toivoo, että terveellisemmän vaihtoehdon valitseminen tehtäisiin helpommaksi ravintoloissa. Nyt oletusateria tarjoillaan ranskalaisilla ja virvoitusjuomalla. Asiakas joutuu tekemään töitä terveellisemmän aterian eteen.

–Tämä johtaa siihen, että riskit kasvavat entisestään niillä ihmisillä, joilla on ennestään paljon terveysriskejä. Terveellisesti ajattelevat ihmiset osaavat valita paremman vaihtoehdon. Heille vierailu hampurilaisravintolassa on suhteessa pienempi pulma.

RIKU LAVIA

Juttu on julkaistu lehdessä 6.7.2017.

Ilmoita asiavirheestä