Kolumni

”En olisi ha­lun­nut lo­pet­taa näin”

Tämän viikon perjantai. Silloin Mikko Koskimäki lopettaa Autovaruste-varaosaliikkeensä, jonka hän perusti jo vuonna 1975. Hän ei haluaisi tehdä sitä, mutta niin on tehnyt jo moni edeltäjä Vaasassa.

– Vaikka laskee varovaisesti, Vaasassa oli 1980- ja 1990-luvuilla 17 autojen varaosaliikettä, mutta nyt pitkälti alle 10.

Katoon on eri syitä. Varaosat ovat Koskimäen mukaan huimasti kestävämpiä kuin ennen, ja autojen ensiasennuslaatu on hyvä. Vaikka huonoja teitä on, ne ovat parantuneet pitkällä tähtäimellä.

Halvat autotarvikeketjut ovat vieneet asiakkaita. Koskimäki kritisoi niiden myymiä tavaroita.

– Se on järkyttävää. Kerran eräs nainen tuli tänne, kun ei saanut isosta ketjusta ostettua Hondan ilmansuodatinta paikoilleen. Hain hyllystä omani ja huomasin, että naisen ostamassa oli puolta vähemmän vekkiä.

Se selitti, miksi sitä ei saanut paikoilleen. Se vie myös enemmän polttoainetta, mutta tavallisen kuluttajan on vaikeaa nähdä varaosien eroja.

– Jos ihmisellä ei ole varaosissa muuta näkökulmaa kuin hinta, totta kai isot ketjut voittavat.

Koskimäestä tuntuu, että kun paikkakunnalle tulee iso halpaketju, voittajia ovat merkkiliikkeet. Jos halpaketjusta ostetut osat pettävät, asiakas ei näe enää eroa sen ja Autovarusteen kaltaisen tukkuliikkeen välillä, sanoo Koskimäki.

Autovarusteen osat tulivat kotimaisilta sertifioiduilta maahantuojilta. Asiakas ei tunne eroja, vaan hakee apua merkkiliikkeestä.

– Perinteiset tukkuliikkeet pärjäävät merkkiliikkeille, mutta eivät halpaliikkeille.

Ovi käy tasaisesti. Perjantaiaamuna asiakkaina on nuoria, keski-ikäisiä, eläkeläisiä, myös naisia. Liikkeessä ei ole tavallisesti näin vilkasta, ja monet tulevatkin nyt tarjousten vuoksi.

Alaa eivät muuta vain isot ketjut. Monet tilaavat varaosansa netistä, varsinkin Virosta.

– Pieniä paketteja kuljetetaan ympäri maailmaa. Se on logistiikan ääripää. Ihmettelen sitä, luulisi vihreällä liikkeellä olevan töitä, että yhdelle ihmiselle ei kuskattaisi yhtä nyssäkkää maapallon toiselle puolen.

Autot ovat myös tietokoneistuneet, mikä on hankaloittanut korjaamista. Iäkkäille se on hankalaa, mutta nuorille se ei ole mikään kynnyskysymys.

Ensimmäinen tietokone. Vuosikymmenten aikana on joka tapauksessa syntynyt hyviä muistoja. Koskimäki oli Vaasan varaosaliikkeiden pitäjistä ensimmäinen, joka hankki tietokoneen. Oli vuosi 1986, ja tietokone tuli varaston hallintaa varten.

Liikkeessä oli silloin kahdeksan henkilöä töissä. Vaikka he vaihtuivat, koneen hallitessa varastoa tietotaito jäi liikkeeseen eikä kadonnut työntekijöiden mukana.

Muitakin sattumuksia on. Kerran henkilökunta halusi palauttaa uuden mutta toimimattoman Volkswagen ”Kuplan” pakoputken, mutta he olivatkin jättäneet vanhan pakoputken laatikkoon. Onneksi joku tuli katsoneeksi sinne.

Kerran asiakas ihmetteli, miten liikkeessä ei ollut Alfa Romeon Alfasudin iskunvaimentimia. Koko kaupungissa oli silloin yksi tai kaksi ”Sudia”.

Jatkossa sattumuksiakaan ei tule enää, kun liike lopettaa.

– Mielestäni asiakkaat ovat tehneet valinnan. En olisi halunnut lopettaa firmaa tällä tavalla. Moni asiakas on pitänyt palvelusta, mutta se ei sitten enää riittänyt.

Tiina Juujärvi