Georgiaa repivä kahtiajako maan Eurooppa- ja Venäjä-mielisten voimien välillä on saanut nyt osan maan yliopistoista menemään lakkoon. Korkeakoulut vastustavat EU-jäsenyysneuvottelujen lykkäämistä sekä opetuksen sensuuria koskevaa lakiuudistusta.
Osa Georgian yliopistoista on ilmoittanut määrittelemättömän pituisista lakoista osana viime päivien laajoja mielenosoituksia. Väkivaltaiset mielenosoitukset syttyivät, kun pääministeri Irakli Kobakhize keskeytti marraskuun lopulla varoittamatta EU-jäsenyysneuvottelut vuoteen 2028 asti.
Tähän mennessä lakoista on ilmoittanut ainakin kuusi korkeakoulua. Käytännössä lakko tarkoittaa sitä, että opetus keskeytetään toistaiseksi. Osa yliopistoista tukee lakkoa myös epävirallisesti antamalla opiskelijoille luvan olla poissa oppitunneilta mielenosoituksiin osallistumiseksi.
STT haastatteli Georgian pääkaupungissa Tbilisissä lakkoon liittynyttä sosiologian ja kasvatustieteiden professoria Diana Lezhavaa. Lezhavalle päätös oli selvä, kun hän heräsi marraskuun viimeisenä perjantaiaamuna uutisiin ja videomateriaaleihin poliisiväkivallasta mielenosoituksissa.
– Siinä hetkessä tunsin, että protestointi ei enää riitä. Jokaisen on tehtävä jotakin, ihan mitä vain, mihin oma vaikutusvalta yltää.
Keskustelu korkeakoulujen lakoista levisi sosiaalisessa mediassa eri oppilaitosten henkilökunnan kesken. Lezhava kokee, että alalla syntyi nopeasti yhtenevä näkemys asiasta.
Yliopistojen lakoille ei ole yksittäistä syytä, mutta niillä vastustetaan yleisesti Venäjä-mielisen Georgialainen unelma -puolueen valtaan astumista. Lakkoon osallistujat pitävät maan uutta hallitusta epädemokraattisena ja laittomana, sillä parlamenttivaalien laillisuutta käsitellään edelleen Georgian perustuslakituomioistuimessa. Uusi hallitus aloitti tästä huolimatta toimintansa marraskuun 25. päivänä.
Lakkojen tarkoitus on myös helpottaa henkilökunnan ja opiskelijoiden osallistumista mielenosoituksiin.
Uusi seksuaalivähemmistövastainen "perhearvolaki"
Lakoilla vastustetaan myös lakiuudistuksia, jotka kaventavat korkeakoulujen mahdollisuuksia ja lisäävät sensuuria opetuksessa. Muun muassa joulukuun alusta voimaan tullut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kumoava "perhearvolaki" rajoittaa räikeästi opettajien ja opiskelijoiden sananvapautta sekä yliopistojen tutkimuksien aiheita.
Uuden lain mukaan seksuaalivähemmistöihin liittyvien aiheiden "popularisointi" eli heistä positiiviseen sävyyn puhuminen on kaikin tavoin kiellettyä – myös opetuksessa. Laki ei kuitenkaan määritä, mitä popularisointi käytännössä tarkoittaa.
Luennoitsija voisi saada "homopropagandan levittämisestä" sakot, viran menetyksen ja jopa kahden vuoden vankeustuomion.
Laki vaikuttaa Lezhavan mukaan kaikkiin tieteenaloihin, mutta etenkin feministiseen tutkimukseen ja taiteisiin.
– Jos opettaisin esimerkiksi elokuva-alaa ja näyttäisin luokassa Pedro Almodovarin töitä tai opettaisin taiteen tutkimusta ja puhuisin Oscar Wildesta, tämä voitaisiin katsoa LGBTQ-aiheiden popularisoinniksi.
Lezhava opettaa itse kriittistä kirjoitusta ja on jo päättänyt, että ei anna lain vaikuttaa opetuksensa sisältöön.
– En aio totella tätä lakia tai sensuroida itseäni. Tehtäväni on opettaa opiskelijoille sitä, minkä koen tarpeelliseksi. En aio luopua tästä periaatteesta, vaikka menettäisin työni.
Ministeriöissäkin protestoidaan
Kun useat korkeakoulut ilmoittivat lakoista, samaan aikaan myös laaja joukko ministeriöiden asiantuntijoita käynnisti prosessin hallituksen toimien vastustamiseksi.
Eri asiantuntijat esimerkiksi Georgian ulko- ja opetusministeriöistä ilmoittivat irtisanoutuvansa pääministerin päätöksestä keskeyttää maan EU-jäsenyysneuvottelut ja kieltäytyvät työskentelemästä uuden ulkopoliittisen linjan mukaisesti.
Georgian ulkoministeriön työntekijöiden "yhteisen diplomaattisen lausunnon" mukaan varoittamatta tullut päätös on ristiriidassa maan edun, turvallisuuden ja perustuslain kanssa.
– Katsomme, että EU-jäsenyysneuvottelujen avaamisesta luopuminen vuoteen 2028 asti on ristiriidassa Georgian perustuslain 78. artiklan vaatimusten kanssa. Olemme edelleen sitoutuneita Georgian eurooppalaiseen integraatiokurssiin, lausunnossa sanotaan.
Georgian opetusministeriön lausunnossa puolestaan kirjataan, että työntekijät näkevät edelleen tehtävänään eurooppalaisen koulutusjärjestelmän rakentamisen:
– Tämä järjestelmä tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet jokaiselle, tekee Georgian nuorista ja tutkijoista kilpailukykyisiä ja antaa heille mahdollisuuden liittyä korkeatasoiseen tieteelliseen yhteisöön.
Diana Lezhavan mukaan lausuntojen tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon asiantuntijoiden allekirjoituksia ja siten osoittaa kansalaisille sekä muulle maailmalle, että hallituksen EU-linja ei edusta Georgian asiantuntija- ja akateemisen yhteisön näkemystä eikä tule vaikuttamaan sen toimintaan.
– Uskon, että tämän julkisen tottelemattomuuden tulee alkaa asiantuntijoista ja oppilaitoksista. Sitten muut voivat seurata perässä, Lezhava toivoo.
Ministeriöiden työntekijöiden yhteiset lausunnot julkaistiin eri sosiaalisissa medioissa perjantaina 29. marraskuuta.