Vaasan Höyrymyllyn rakennukset on aikanaan muutettu teollisuuskäytöstä julkiseen käyttöön. Punatiilisinä rakennuksina ne toteuttavat nyt Setterbergin asemakaavan johtoajatusta julkisten rakennusten sijainnista puistossa. Betoniset siilot, jotka rakennettiin 1958 – 1963, rakennettiin kuitenkin tontin ulkopuolelle sulkien Museokadulta pääsyn rantaan.
Siilohanketta vastustettiin aikanaan, mutta kaupungille tärkeä teollisuusyritys sai tahtonsa läpi ja tökeröstä sijainnista huolimatta siilot rakennettiin. Nyt ne ovat seisseet tyhjillään yli 20 vuotta.
Ely:n kannanotossa kerrotaan, että asemakaavaluonnoksessa siilojen kortteli osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteliksi. ELY-keskus huomauttaa, että kaupungin yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava osoittaa kortteliin julkisten palvelujen ja hallinnon alueen ja sen mukaisesti kortteli tulisi asemakaavassa varata yleisten rakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa myös asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja vähäisessä määrin.
Asemakaavaa varten siiloista on tehty rakennushistoriallinen selvitys, jossa on arvioitu että siiloilla on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. Tämän perusteella siilot tulisi merkitä suojeltaviksi kaavaan. ELY-keskuksen mielestä kaupungin tulisi vielä harkita laajemman asiantuntijaryhmän käyttämistä siilojen arvioimiseksi. Niiden kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo ovat ELY-keskuksen mielestä epäselviä.
Jos siilot päätetään edelleen suojella tulevassa asemakaavassa, tulisi suojelumääräysten kohtuullisuus maanomistajille selvittää. Kuntotutkimus on yli 10 vuotta vanha ja siilojen betonivauriot on saattanut pahentua, siksi ELY-keskus suosittelee tutkimuksen ajan tasalle saattamista.