Elokuvavuosi 2023 on ollut yllätyksellinen. Monista kotimaisista elokuvista, joiden odotettiin nousevan hiteiksi, pihahti elokuvateatteriin päästessä ilmat pois. Poikkeuksellisella paikallisuudella koukuttaneesta Lapua 1976:sta taas tuli yksi harvoista kotimaisista yleisömagneeteista.
Miesten elämäkertaelokuvat olivat kauan suosittu lajityyppinsä, mutta Spede sai enää ainoastaan noin 38 000 katsojaa. Siinä Spede Pasasta näytellyt Riku Nieminen on totutusti ollut nimi, jolla myydään lippuja – esimerkiksi Juice-elokuvaan, joka oli muutama vuosi sitten 180 000 katsojan menestys.
Rokkaridraamakomedia Comeback tähtäsi valtavirran ytimeen heavymuusikkoaiheella ja Napapiirin sankarit -tyyppisellä road movie -konseptilla, mutta katsojia tuli alle 9 000. Siitäkin huolimatta, että pääosassa oli kestotähti Mikko Leppilampi.
Karua kieltä numeroiden takaa puhuu Aurora Studios -yhtiön joulukuun alussa julkistama päätös lopettaa kotimaisten elokuvien levittäminen. Yhtiö nousi merkittäväksi tekijäksi käynnistettyään nykymuotoisen toimintansa 2020. Se hallinnoi 10 miljoonan euron vaikuttavuusrahastoa ja tuottaa itse.
Levittäjänä se pyrki keskeisimpien jakeluyhtiöiden, ulkomaalaisomisteisten Nordisk Filmin ja SF Studiosin rinnalle. Rahoitukseen osallistumalla levittäjät ovat kotimaisen elokuvan arvoketjussa tärkeitä tuotantopäätösten suhteen.
Hankalaa nousta esiin
Vauhtiin pääsevät ilmiöt kasvavat yhä suuremmiksi. Alkuponnistuksessa onnistuminen vain onnistuu yhä harvemmalta.
– Kaikki, jotka tekevät sisältöjen kanssa työtä, miettivät, miten positiivisen kierteen saisi aikaan, sanoo Nordisk Filmin toimitusjohtaja Katarina Nyman.
Hän on myös elokuvien maahantuojien ja levittäjien kattojärjestön Suomen elokuvatoimistojen liiton hallituksen puheenjohtaja.
– Juuri nyt katsojat jakaantuvat useampien elokuvien kesken, mikä voi olla yksittäisten elokuvien kannalta ikävää.
Nyman muistuttaa, että kotimaisten katsojaosuus on erittäin hyvä, lähes 25 prosenttia.
– Ja kansainvälisessä vertailussa Suomen elokuvateatterit ovat koronan jälkeisessä paluussa etukenossa, kesän jälkeen oltiin melkein 90 prosentissa koronaa edeltävästä ajasta.
Kehitystä vetivät kaksi Hollywoodin kesähittiä: Barbien 680 000 katsojaa ja kolmituntisen Oppenheimerin liki 400 000 katsojaa ovat huikeita lukuja.
Vuoden katsotuimmaksi kotimaiseksi kiri yllättäjä. Aki Kaurismäen aiemmista elokuvista vain kaksi on saanut Suomessa yli 70 000 katsojaa. Jo yli 230 000 suomalaista on käynyt katsomassa Kaurismäen kahdennenkymmenennen ohjauksen Kuolleet lehdet. Se on vetänyt yleisöä tasaisesti syyskuun ensi-illastaan alkaen. Golden Globe -ehdokkuuksista kertyvä huomio tuskin hiljentää vauhtia.
Odotusten ylittäjäksi voi kutsua myös ilman Suomen elokuvasäätiön tukea tuotettua draamaa Lapua 1976. Sen takana ei ole helsinkiläisyhtiötä tai alalla pitkään vaikuttaneita tekijöitä. Noin 170 000 lipunostajista iso osa on Pohjanmaalla.
Muita menestyjiä ovat Nordiskin levittämät uusin Risto Räppääjä sekä Sisu, josta tuli myös maailmalla katsotuin suomalaiselokuva vuosikausiin.
Loistavaa tai surkeaa
Yleisö punnitsee, vaikuttaako elokuva valkokankaan arvoiselta. Niukkuuden aikana parikymmentä vuotta sitten valmistui vain reilun tusinan verran pitkiä kotimaisia elokuvia vuodessa.
Tarjontaa on enemmän niin viihdemuotojen välillä kuin elokuvien piirissä.
Tapahtumallisuuden tärkeydestä todistavat Barbien, Oppenheimerin ja kotimaisten menestysten vetovoimat. Ne todistavat, ettei korona-aika vienyt valkokankaan hohtoa. Katarina Nymanin mukaan hälyn yli pääseminen edellyttää ilmiöittämistä.
– Ollaan elämysten kaupassa, katsojat saavat lipun ostamisen päätöstä heikentäviä tai vahvistavia signaaleja, Nyman kuvailee.
– Elokuvista kirjoitetaan, että loistava tai surkea. Välimaasto lipuu jonnekin kaukaisuuteen.
Bonnier nappasi kotimaisia
Aurora Studios -yhtiön piti levittää muun muassa Selma Vilhusen ohjaaman Neljä pientä aikuista ja Miia Tervon Ohjus-elokuvan. Ne kyllä nähdään valkokankailla, mutta jakelu siirtyi Bonnier-konserniin kuuluvalle SF Studiosille.
Aurora Studiosin levittämistä elokuvista parhaiten menestyivät syyskuussa 2022 ensi-iltaan tullut Pelle Hermanni noin 68 000 katsojallaan ja lokakuussa 2021 ensi-iltaan tullut Sorjonen: Muraalimurhat noin 62 000 katsojallaan.
Viimeisiksi Aurora Studiosin levittämiksi kotimaisiksi elokuviksi jäävät Tia Kouvon ohjaama Mummola ja Kaisa El Ramlyn ohjaama Pakoja ja haaveita. Mummolasta tuli yksi Auroran suosituimmista elokuvista, tosin siihen riittivät tähänastiset noin 27 000 katsojaa.
Pakoja ja haaveita sai ensi-iltansa 57 valkokankaalla, mutta sai ensimmäisen kymmenen esityspäivänsä aikana ainoastaan 817 katsojaa.