Kolumni

Eloisa viu­lis­ti elää or­kes­te­ril­le

Konserttimestari Maano Männi pomppaa sohvalta, jotta voi elehtiä lennokkaammin, soittaa viuluaan ja esittää yleisön reaktioita. Onpas hän eloisa.

– Se on luonteessani, eivät kaikki virolaiset ole tällaisia, Männi kertoo.

Joskus hän innostuu liikaa ja liian aikaisin.

– Jos tulee jokin viesti tai joku sanoo jotain, haluan vastata heti, mutta yritän nykyään hengittää pari kertaa sisään ja ulos, Männi kertoo.

Vaasan kaupunginorkesterissa 14 vuotta konserttimestarina työskennellyt Männi täyttää 23. syyskuuta 50 vuotta.

Männi on orkesterin ykkösviulisti eli soittaa sooloja. Koska kapellimestarit vaihtuvat, hän on konserttimestarina aina paikalla ja välittää kapellimestarin toiveita orkesterille. Joskus hän itsekin johtaa orkesteria kapellimestarina.

Männi tarkoittaa mäntyä. Männi muutti Vaasaan Tallinnasta. Hän alkoi soittaa viulua kuusivuotiaana, mutta murrosiässä harjoittelu takkusi.

– Halusin taksikuskiksi. Kerran en mennyt kouluun, vaan vein repun kellariin, ajoin pyörällä kaupunkiin ja teeskentelin puhelimessa opettajalleni olevani sairaana. Siitä jäin kuitenkin kiinni.

Lopulta musiikki alkoi maistua, ja Männi meni opiskelemaan Viron musiikkiakatemiaan. Neuvostoliitto miehitti Viroa, joten hän joutui palvelemaan kaksi vuotta neuvostoarmeijassa Kaliningradissa.

Hänen äitinsä toi sinne viulun, joten Männi pääsi soittamaan kevyttä musiikkia puhallinorkesterin kanssa. Samalla hän oppi venäjää, jota oli koulussa ensin vastustanut ja pitänyt pakkovenäjänä.

Pullaa ongelmien sijaan. Kun Männi tuli Vaasaan vuonna 2002, hänestä tuntui vaikealta päästä lähelle ihmisiä. Kaikki tuntuivat keskittyvän omiin asioihinsa.

Suomalaisten temperamentti on erilainen. Männistä tuntuu, että jos ihmisillä on ongelmia, he puhuvat niiden sijaan vaikka kahvista ja pullasta. Silloin ongelma paisuu. Itse hän on suorapuheinen.

– En pidä siitä, että ihmiset näyttelevät tyytyväistä ongelmien edessä. Olen itsekin yrittänyt samaa, mutta siitä tulee vain paha olo.

Nyt hän yrittää elää maassa maan tavalla ja tuoda lisämaustetta virolaisesta kulttuurista.

Kaiken kaikkiaan Männistä tuntuu, että vaasalaiset ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Välillä tuntemattomat tulevat kiittelemään konsertista, myös yllättävissä paikoissa.

– Käyn uimassa monta kertaa viikossa, ja kerran saunassa tuli nuori mies kehumaan upeaa konserttia.

Männi kehuu myös orkesterin me-henkeä ja soittotasoa, jotka ovat parantuneet.

– Karita Mattila kyseli Ilmajoella viime vuonna, ovatko tässä Suomen parhaat muusikot, ja hänelle vastattiin, että kyseessä on ihan kaupunginorkesteri.

Musikaalinen perhe. Männi sanoo suoraan, että musiikki on hänen koko elämänsä.

Hän asuu Huutoniemellä vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Vaimo opiskelee barokkiviulua Pietarsaaressa, vanhempi tytär asuu Tallinnassa ja nuorempi harrastaa cheerleadingia ja viulunsoittoa.

Uinnin lisäksi Männi kokkaa ja innostuu joskus remontoimaan.

– Teen pientä pintaremonttia. Musiikissa aina ajattelee, että tätä voisi hioa, mutta remontointi on niin konkreettista. Kun laittaa levyjä ja laattoja, näkee heti tuloksen. Siksi tykkään miesten hommista.

Männin 50-vuotisjuhlakonsertti on torstaina 29. syyskuuta kello 19 Vaasan kaupungintalolla.

Tiina Juujärvi