Elmeri Ketomäki on tässä kohtaa jo saanut suurimmat liat lähtemään.
Kuva: Jaakko Elenius
Elmeri Ketomäki kävelee kotipihansa poikki, tervehtii iloisesti ja ojentaa kättään. Kädenpuristus on jämäkkä nuorukaisen katsoessa silmiin. Kohta Ketomäki pukee työhaalarinsa päälle, ottaa työvälineet esille ja tarttuu toimeen. Hänellä on edessään tavallistakin kuraisempi auto.
– Katsoin nuorempana ihaillen isää, kun hän pesi meidän autoja.
