Elin­kei­no­mi­nis­te­ri Lin­ti­lä: Säh­kö­tu­kien koh­den­ta­mi­nen hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le on vaikeaa

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan uusien sähkötukien kohdentaminen kaikkein heikoimmassa asemassa oleville on vaikea toteuttaa.

–  Ei meillä ole olemassa sellaista elementtiä, jolla me saisimme rajattua heidät, (jotka maksavat) kaikkein kovimpia laskuja tai heidät, jotka ovat tulotasoltaan heikoimmassa asemassa, Lintilä sanoi medialle pitämässään tilaisuudessa.

Hän huomautti, että tarve tuelle olisi tietenkin heidän joukossaan kaikkein suurin.

–  Mutta sellaisen järjestelmän tekeminen on kyllä aikataulullisesti hyvin pitkä. Sen täytyy olla teknisesti yksinkertainen ja nopeasti toteutettavissa, Lintilä sanoi.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien on määrä keskustella tänään lisätoimista, joilla tukea kalliista sähköstä kärsiviä suomalaisia. Maanantaina asiasta on tarkoitus pitää parlamentaarinen kokous.

Lintilän mukaan tavoitteena on, että päätökset uuden sähkötuen mallista tehdään ennen joulua eli käytännössä ensi viikon aikana.

–  Koska mikäli se vaatii lainsäädäntöä, niin kuin todennäköistä on, niin siihen lain kirjoituspuoleenkin menee oma aikansa, hän sanoi.

Vaihtoehtoina hintakatto, takuuhinta tai nykyisten keinojen laajentaminen

Lintilän mukaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto valmistelee kokoukseen käsiteltäväksi erilaisia vaihtoehtoisia malleja. Näihin kuuluvat esimerkiksi hintakatto, takuuhintamalli tai jo nykyisten tukikeinojen laajentaminen.

Hintakaton ongelmia olisivat Lintilän mukaan sen korkea hinta sekä sen mahdollisesti aiheuttama sähkövaje. Jos esimerkiksi Suomen kattohinta olisi matalampi kuin Tanskassa, myytäisiin sähköä mieluummin Tanskaan.

Takuuhintamallissa sähköyhtiöt tekisivät sopimuksia tiettyyn sovittuun hintaan, jolloin nyt erittäin kallista sähköä ostavat voisivat saada edullisemman sopimuksen.

Lintilä sanoi, että erilaisia malleja on pyöritelty koko syksyn ajan ja samalla on tehty kansainvälistä vertailua. Varsinaisiin toimiin ryhdyttiin nyt, kun hinnat nousivat erityisen korkealle viime viikonloppuna. Toisaalta asiaan vaikutti se, että pääministeripuolue SDP esitti keskiviikkona kotitalouksille hintakattoa.

–  Tähän mennessä me olemme tehneet kaikki oikeastaan pitäen kiinni kehysraamista. Tuo hintakattohan tulee rikkomaan kyllä sitten kehysraamin, se on ihan selvä asia, Lintilä sanoi.

Hän huomautti, että katon rahoittamiseksi suunnitellusta energian ylisuurten tuottojen windfall-verosta saataisiin rahoitusta vasta vuonna 2024.

Lintilä toisti myös uskovansa siihen, että ihmiset edelleen säästäisivät sähköä, vaikka sen kuluttajahintaa laskettaisiin esimerkiksi hintakatolla tai takuuhinnalla.

–  Uskon, että tämä tilanne on avannut suomalaisten silmiä siihen, kuinka arvokasta sähkö voi olla ja mitä se on nyt. Ja tämä tilanne tulee jatkumaan.

Ilmoita asiavirheestä