Vaalien riski ja toisaalta ilo on, että kansa voi äänestää pellejä, jos haluaa.
Kaikkien puolueiden puoluesihteerit ottavat parin viikon sisällä kantaa vaalijärjestelmän tulevaisuuteen. Ehdolla on listavaali, jossa äänestäjä valitsee puolueen, mutta puolueet valitsevat, missä järjestyksessä ehdokkaat menevät läpi.
Listavaali olisi monella tapaa nykyistä parempi systeemi: sillä voisi sopia etukäteen, että miehiä ja naisia on listalla yhtä paljon tai että tasapuolisuus toteutuu kuntien välillä.
Listavaali innostaisi äänestämään niitä, joiden mielestä vaaleissa pärjäävät missit tai äänimagneeteiksi haalitut yhden asian ihmiset. Ehkä se näkyisi jopa äänestysprosentissa. Ruotsissa se on parempi ja siellä on listavaalit.
Listavaali nostaisi kärkeen puolueiden selkeälinjaiset soturit, jotka eivät riitele tai polta siltoja. Se tekisi varmasti politiikasta kurinalaisempaa ja ennakoitavampaa.
Listavaali voisi myös kääntyä näitä hyviä ajatuksia vastaan: valta siirtyisi äänestäjiltä puolueille, jotka eivät hyödyntäisi sen mahdollisuuksia. Puolueet laittaisivat listojen kärkipäähän poliitikoista aina samat vakionaamat, eikä untuvikoilla olisi mitään asiaa.
Uskollinen puolueväki pitäisi siitä huolen ja uusiutumista tapahtuisi hyvin hitaasti. Kansa on oikukkaampaa. Se voi pudottaa istuvan kansanedustajan ehdokkaan yllätykseksi.
Listavaalia on ehdotettu pääasiassa maakuntavaaleihin. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen tyrmää erilaiset vaalitavat eri vaaleissa selkeyden vuoksi. (Ilkka 4.1.)
Ehdolla olleet tietävät listavaalin edut tai sudenkuopat itsekin. Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki kannattaa maakuntavaaliin listavaaleja. (Pohjalainen 5.1.) Melkein eduskuntaan päässyt Pasi Kivisaari taas vastustaa sitä. (Epari 9.1.)
Lehtimäki olisi ollut listavaaleissa asemansa puolesta sen kärkipäässä heti kansanedustajien jälkeen. Vasta vähän aikaa sitten politiikkaan tupsahtanut Kivisaari taas sijalla Ö.
Pieni spekulaatio: viime vaaleissa kokoomuksen ykkösnimi listalla olisi ollut Paula Risikko, mutta olisiko kakkonen ollut puolueen varapuheenjohtaja Janne Sankelo vai nuorisojärjestön puheenjohtaja Susanna Koski, jonka kansa äänesti läpi? KD:stä loikanneelle Bjarne Kallikselle olisi myös voitu luvata sija kaksi.
SDP:n listan nimistä ja järjestyksestä ei olisi ollut epäselvyyttä, mutta perussuomalaisissa Vesa-Matti Saarakkalan, Maria Tolppasen ja Reijo Hongiston järjestys ei olisi kuulutettu.
Yllätysnimiä ei olisi, mikä tylsistäisi vaaleja. Monena vaali-iltana töissä olleena huomaa, että jokainen ehdokas pettyy, kun ei pääse läpi. Heillä on vilpitön usko loppuun asti. Listavaaliin tulisi enemmän täyte-ehdokkaita.
Järjestelmän muutos puidaan lähiaikoina. Pikanttina lisänä keskusta ja kokoomus haluaisivat siirtää kuntavaaleja jo toiseen kertaan keväältä 2017 syksylle 2017 ja pitää maakuntavaalit samalla. Valtio-opin professori Kimmo Grönlund twiittasi tästä osuvasti: vaalit ajallaan, tämä mikään banaanivaltio ole.
Puolueiden kannattaa siirtää vaalit niin kauas kuin mahdollista, jos suosio alenee. Kuntohuipussa kannattaa vaatia ennenaikaisia vaaleja.
Minä en kannata listavaalia. Jos vaalijärjestelmää johonkin suuntaan haluaisin muuttaa, niin kansanvaltaisempaan.
Viime vaaleissa lankesin taktikoimaan, mutta muulloin olen sen verran junttura, että äänestän puolueesta riippumatta tasan sitä ehdokasta, joka miellyttää.
SATU TAKALA
satu.takala@i-mediat.fi