Edellinen kolumnini päätyi toivomukseen, että kaikki Pohjanmaan maakunnan kunnat tulevissa lausunnoissaan valtiovallalle, koskien sekä itsehallintoalueita että sote-uudistusta, näkisivät yksimielisyyden tärkeyden, etteivät toimijat anna sellaista kuvaa, että alueella ollaan erimielisiä.
On kulunut vajaa kuukausi ja olemme viettäneet sekä uutta vuotta että loppiaista, mutta siitä huolimatta tulee kaiken aikaa uusia näkökohtia valtiovallalta.
Yksi sellainen on, että kysymystä keskussairaaloiden päivystysoikeuksista ei ratkaistaisi sote-uudistuksen yhteydessä, vaan osaksi nykyistä terveydenhuoltolakia muuttamalla ja osaksi liittämällä kysymys talousarviosäästöihin.
Toinen kysymys on, että maan suurimmat kaupungit haluavat oman versionsa itsehallintoalueista. Ne katsovat, ettei niiden aseman hyödy siitä, että kaikkia itsehallintoalueita käsitellään samalla tavalla. Myös kysymys siitä, mitkä maakunnat eivät yksin saa hoitaa sosiaali- ja terveydenhuoltonsa on edelleen epäselvä.
Paikallisesti epäselviä kysymyksiä ovat edelleen Kruunupyyn ja Isonkyrön kuntien ratkaisu maakuntaan kuulumisesta.
Olen ilolla todennut, että osassa kunnistamme on jo käsitelty lausuntoa valtiovallalle ja yksimielisyys on kiitettävä. Suurimmat toimijat, Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri, käsittelevät lausuntoaan lähiaikoina.
Pessimistisen henkilön ei kuitenkaan kannata suuresti riemuita tilanteesta.
Joka kerta kun kuuntelee hallituspuolueeseen kuuluvan valtakunnanpoliitikon haastattelua, huomaa, miten paljon perimmäisistä kysymyksistä edelleen onepäselvyyttä.
Miten vaalit itsehallintoalueille järjestetään, siirrytäänkö kenties nykyisestä järjestelmästä sellaiseen, jossa käytetään ns. pitkiä listoja, miten jättimäistä kysymystä kuntien ja kuntayhtymien nykyisen kiinteistömassan kanssa toimitaan ja ennen kaikkea, miten kokonaisuus rahoitetaan?
On oikeastaan todella paljon pyydetty, että kunnat lausuvat asioista, vaikka suuret, keskeiset asiat ovat epäselviä.
Seuraava lausunnonantokierros tulee vastaan jo huhtikuussa ja silloin on kyseessä lakiluonnos. Siihen on aikaa vajaat kaksi kuukautta ja uskoisi, että lakiluonnoksen kirjoittamiseksi epäselvien asioiden pitäisi olla ratkaistuna. Tämän päivän tilanteessa vaikuttaa epätodennäköiseltä, että näin olisi asianlaita, varsinkin kun eri puolueiden suhtautuminen epäselviin asioihin eroaa toisistaan.
Vaikka asiat ovatkin kesken, uudistuksen eteen tehdään työtä ympäri Suomea.
On jo ehditty ihailla erilaisia malleja. Etelä-Karjalassa kehitetty Eksote-malli tai Pohjois-Karjalassa kehitetty SiunSote-malli ovat esimerkkejä toimivista vaihtoehdoista.
Tilanteet ovat kuitenkin erilaiset eri puolella Suomea, ja jonkin verran toisistaan poikkeavia malleja tulee varmasti syntymään matkan varrella, mutta saman kokonaisratkaisun puitteissa varmasti löytyvät lopulliset ratkaisut, myös maan suurimmille kaupungeille.
Normaalitoiminta jatkuu tietysti kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä toistaiseksi, mutta talousarvioiden ja pitkän aikavälin suunnitelmien aikaansaaminen tulee vaikeuttamaan toimintaa, jopa ratkaisevasti.
Hyvin pärjäävälle Pohjanmaan maakunnalle ja tulevalle itsehallintoalueelle kelpaa vain sille parhaiten sopiva lopputulos.
HANS FRANTZ
Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti ja kaupungin- valtuutettu