Energiakriisi opetti, ettei energiahuoltoa pidä jättää vieraan varaan, ei edes naapurin. Suomi saa omasta maaperästään energiaa vain maalämpönä ja hiukan uraanina.
Maan pinnalle energia tulee auringosta. Sähkön muodossa energiaa on kätevää ja siistiä jakaa ja käyttää. Jakeluverkko ulottuu käytännössä joka talouteen ja liikekiinteistöön.
Nyt on Suomessakin alettu vangita auringon energiaa suuremmassa mitassa suoraan ”lennosta” ja muuttamaan sähköksi. Äskettäin uutisoitiin, että Kalajoella on kytketty verkkoon tällä hetkellä Suomen suurin aurinkovoimala. Yrittäjä ”kylvi” pelloilleen 17 hehtaarin alueelle 24 000 aurinkopaneelia. Tuotto on parempi, kuin jos sille olisi kylvänyt joka vuosi viljaa.
EPV Energia suunnittelee Lapuan Heininevalle Suomen suurinta aurinkovoimapuistoa. Alueen koko 140 ha, noin 200 000 paneelia, paneelitelineiden pituus 100–150 km.
Myös tuuli on välillisesti aurinkoenergiaa. Aurinko lämmittää epätasaisesti ilmakehää, jolloin syntyy paine-eroja. Nämä pyrkivät tasoittumaan saaden aikaan tuulia.
Tuuli on erinomainen lähde-energia. Se on uusiutuva ja ehtymätön luonnonvara. Se on meille ilmaista ja puhdasta tuontienergiaa. Se tulee voimalalle omin voimin. Samoin lähtee omin voimin jättäen jälkeensä vain sähköä.
Taistelu tuulimyllyjä vastaan hävitty. Tuulivoimaloita nousee kuin sieniä sateella.
Viimeiseksi vasta-argumentiksi on nostettu se, että voimalatonttien ja teiden tieltä pitää kaataa metsää. Mutta apuun ei ole saatu luonnonsuojelijoitakaan, sillä he laskevat niin, että puiden kaato on pienempi paha hiilinielun vähentäjänä, kuin mitä voimalan tuottama puhdas ja päästötön sähkö vähentää polttamalla tuotettavan energia tarvetta.
Maanomistaja laskee, että maa-ala tuottaa vuokrana vuodessa enemmän kuin mitä puiden kasvu vuosirenkaan verran tuottaisi.
Kunnat saavat tuulivoimaloista kiinteistöveroa palvelujen tuottamiseen kuntalaisille.
Suomi on harvaan asuttu maa. Tilaa tuulivoiman rakentamiselle on runsaasti verrattuna esimerkiksi Saksaan. Saksan maapinta-ala on lähes sama kuin Suomen. Sen asukasmäärä 15 kertaa Suomen asukasmäärä. Silti sinne on mahtunut noin 19 kertaa Suomen määrä maatuulivoimaloita.
Tuulivoimaloita on Suomessa toiminnassa, rakenteilla ja suunnitteilla nyt yhteensä noin 12 000. Kesäkuussa 2023 Suomessa oli vasta yhteensä 1 468 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa.
Tuuli ei vaihtele sähkön kulutuksen mukaan. Siksi rinnalle rakennetaan vetyteknologiaa, tuotanto, jakelu ja käyttö. Muutetaan tuulisähköä elektrolyysereillä vedyksi. Vetyä käyttää teollisuus raaka-aineena ja se sopii myös polttoaineeksi ja energian varastointiin.
Kolmas tapa saada aurinkoenergiaa on polttaa auringonvalon avulla kasvanutta biomassaa. Siinä on vaan se huono puoli, että poltosta syntyy ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Sen takia vihreätkin ovat alkaneet pitää atomivoimalaa pienempänä pahana kuin polttovoimaloita.
Nyt maailmalla kehitetään pieniä SMR (Small Modular Reactor) ydinreaktoreita. Maksimi teho olisi 300 MW.
Ne voidaan valmistaa tehtaalla varsin valmiiksi. Niitä voidaan asentaa tarvittaessa useampia rinnakkain. Ainakin pääkaupunkiseutu Suomessa on kiinnostunut sellaisesta.
Markus E. Myllymäki
Vaasa