Talven aikana olen ottanut yhteyttä useampaan tahoon kiinnittääkseni päättäjien huomion eläkkeiden kehitykseen suhteessa elinkustannusten nousuun ja palkkoihin. Palaute on ollut hyvin vaihtelevaa, mutta yksi yhteinen piirre niissä on ollut, suhtautuminen on ollut mielestäni melko alentuvaa. Olen tullut siihen tulokseen, että Suomessa asuu ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä, joiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta ei oikein kukaan ole kiinnostunut.
Lähetin hyvin samansuuntaisen viestin neljälle eri puolueelle ja kysyin miten he kuvittelevat eläkeläisten/pienituloisten pärjäävän tuloillaan nyt kun energian hinta on noussut pilviin, eläkkeitä verotetaan ankarammin eivätkä ne ole nousseet riittävästi.
Kaksi puoluetta ei ole vaivautunut vastaamaan lainkaan vaikka olen heille pariin otteeseen huomauttanut vastaamattomuudesta. Ei siis tunnu kiinnostavan hallintoalamaisten toimeentulo. Kyseessä olivat nimenomaan omasta mielestään ”köyhän” asialle profiloituneet puolueet.
Yhden puolueen kanta oli, että kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, ellei pysty laskujaan maksamaan. Kovin oli mielestäni ylimielistä suhtautumista. Sen neljännen puolueen kanssa on sitten väännetty oikein olan takaa ja välillä tuntuu, että kyseisen puolueen tutkimuspäällikkö on epäillyt älykkyyttäni ja laskutaitoani.
Esitin hänelle tutkitun laskelman, jossa vuonna 1995 eläkkeelle jääneen henkilön eläke oli silloin 60 % vuoden 1995 mediaanipalkasta. Vuonna 2019 laskelman mukaan tuo eläke oli enää 45 % vuoden 2019 mediaanipalkasta.
Eläkkeet olivat siis jääneet merkittävästi jälkeen palkkojen kehityksestä, syynä vuonna 1996 käyttöön otettu taitettu indeksi. Lisäksi eläkeläisiä kuritetaan huomattavasti ankarammalla verotuksella, eläkkeiden vero on keskimäärin 10 prosenttiyksikköä ankarampaa kuin vastaavan palkkatulon tuloluokissa 16 000–40 000 (lähde vero.fi). Viisaatkin henkilöt ovat olleet sitä mieltä, että työttömyys- ja eläkevakuutusmaksu eivät ole veronluonteisia maksuja.
Väännettyäni tälle tutkimuspäällikölle oikein rautalangasta tämän laskelman sain hänet ymmärtämään mistä on kyse. Vastaus oli lopulta, ettei ole tarkoituskaan, että eläkkeitä verrataan jonkun toisen ryhmän tulotason kehitykseen vaan elinkustannuksiin. Eläkkeiden nettotulon kehitys suhteessa elinkustannusindeksin nousuun on myös ollut negatiivinen ainakin viimeiset 6 vuotta, mutta sitä hän ei enää halunnut kommentoida.
Tulinpa siis siihen tulokseen, että eläkeläiset köyhtykööt ja kyseinen puolue viis veisaa eläkeläisten toimeentulosta. Kuten myös ne kolme muuta puoluetta.
Emme ole enää kunniakansalaisia, palasimme taas boomereiksi, kun vaalit menivät. Pitäisi ilmeisesti herättää henkiin eläkeläisten puolue, kait 1,5 miljoonaa ihmistä muutaman edustajan läpi saisi.
Hannele Klankki
Vaasa