VIIKON VIERAS: Vaasan yliopiston entinen rehtori Matti Jakobsson piti joulukuussa jäähyväisluentonsa. Elokuussa vuonna 1979 Vaasassa alkanut työura päättyi virallisesti rakettien paukkuessa vuoden viimeisenä päivänä.
– Toimin urallani Vaasan kauppakorkeakoulun lehtorina, Vaasan korkeakoulun apulaisprofessorina ja Vaasan yliopiston professorina. Yliopiston rehtorina aloitin vuonna 1998, ja siinä virassa vierähtikin aikaa yli 16 vuotta.
Jakobssonin eläkeikä täyttyi jo viime keväänä, mutta kuluneen vuoden hän toimi edelleen johdon neuvonantajana.
– Vaasan yliopiston uusi rehtori Suvi Ronkainen aloitti tehtävässään 1. tammikuuta 2015. Istuva rehtori kuitenkin sairastui, ja sairausloma vaikutti myös minun työhöni viime vuoden aikana.
Akateemiset muutokset. Uuden aikakauden alussa Jakobsson katsoo aikaa taaksepäin. Vaasan yliopisto täyttää 50 vuotta kahden vuoden päästä.
– Olen saanut olla osa yliopiston historiaa 35 vuoden ajan. On ollut innostavaa ja kiinnostavaa nähdä akateemisen maailman kehittyminen ja sen muutokset vuosien varrella.
– Yksi suurimmista muutoksista on vuoden 2010 alussa voimaan tullut uusi yliopistolaki. Sillä säädetään muun muassa yliopistojen tehtävistä, hallinnosta ja toiminnan rahoituksesta. Myös tulosohjausmallilla on ollut vaikutuksensa yliopistoihin.
Oman tieteenalansa hän kokee muuttuneen nopeasti. Perusopit ovat kuitenkin kantaneet pitkälle, sillä muutokset näkyvät enemmän pintailmiöinä.
– Aikanaan korkeakoulun atk-väen kanssa hankimme ensimmäisiä tietokoneita ja perustimme tietokoneluokkia. Seuraava suuri askel on opetuksen laadukas digitalisointi.
Jatkuva kehittäminen. Jakobssonin uran mieleenpainuvin asia on ollut tekniikan koulutuksen saaminen Vaasaan.
– Asiaa valmisteltiin kolmen rehtorin aikana. Vuonna 2004 saatu oma tutkinnonmyöntöoikeus diplomi-insinööritutkintoihin oli pitkän työn tulos. Muistan vielä, kun yliopiston aulassa nostimme maljat päätökselle.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus näkyy jatkuvassa kehittämissä. Ympäristön kanssa on tärkeää olla tiiviissä yhteistyössä paikallisestikin.
– Palosaaren kampuksen korkeakouluilla on hieno mahdollisuus kehittyä yhdessä. Käynnistetty alakohtainen yhteistyö on mielestäni oikea tie, sillä toimivat yhteistyörakenteet vievät eteenpäin ja antavat voimavaroja kaikille.
– Vaasan tiedepuiston kehittämistä suunniteltiin jo vuonna 2004 Ilkka Raatikaisen selvityksessä. Kehittämisorganisaatioiden sijoittamisessa Palosaarelle olisi hyvät edellytykset resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Ystäviä ympäri maailman. Myös kansainvälinen yhteistyö on arvokasta.
– Tutkijat ovat aina olleet tahoillaan kansainvälisiä. Opiskelijavaihdon lisääntymisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen myötä asia on ollut entistä enemmän esillä.
Laaja verkosto on ollut näkyvässä roolissa rehtorin arjessa. Yliopisto tarvitsee menestyäkseen ystäviä ympäri maailman.
– Kansainvälistä yhteistyötä ja tutustumismatkoja on tehty esimerkiksi Suomen yliopistot UNIFI ry:n kautta, joka on yliopistojen yhteistoimintaelin. Uumajan suuntaan on ollut aktiivista toimintaa, ja meillä on laivayhteydenkin ansiosta tiiviit yhteydet.
Uudet haasteet. Jakobsson nauttii nyt eläkepäivistään.
– Espoossa asuvat lapsenlapset pitävät kiireisenä. Soitan myös buzukia kreikkalaisessa orkesterissa.
Työuran päättyminen ei ole ollut haikeaa, vaan päinvastoin uudet haasteet ovat nyt edessä.
– Olen solminut teknillisen tiedekunnan kanssa kahden vuoden emeritussopimuksen. Jonkun pöydänkulman ääressä tulee siis vielä jatkettua yliopistolla, Jakobsson iloitsee.
Raija Koivisto-Rasmussen