Kymmenien miljardien eurojen eläkevarallisuutta hoitavan työeläkeyhtiö Varman sijoitukset ylsivät viime vuonna vahvan loppukirin ansiosta kuuden prosentin tuottoon. Sijoitusten arvo kohosi lähes kolme miljardia ja oli vuoden lopussa 59,1 miljardia euroa.
Varman vuosituotto tuplaantui viimeisen vuosineljänneksen aikana, kun odotukset paluusta maltillisempaan korkotasoon ruokkivat pörssikurssien nousua.
Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan eläkesijoittajalle viime vuosi oli lopulta melko hyvä.
– Vuosi oli kuitenkin sellainen, että hyvä-sana ei koskenut kiinteistömarkkinoita ja Suomea, Murto sanoi tulosjulkistuksessa perjantaina.
Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet, runsaat kymmenen prosenttia. Omaisuuslajeista heikoimmin pärjäsivät kiinteistösijoitukset, joiden tuotto painui yli neljä prosenttia miinukselle.
Varman suoritus osui pitkälti samaan haarukkaan muiden eläkesijoittajien kanssa. Julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva pystyi viime vuonna 6,8 prosentin tuottoon. Eläkeyhtiöistä Ilmarinen sai hoitamilleen eläkevaroille 5,8 prosentin, Elo 6,0 prosentin ja Veritas 5,7 prosentin tuoton.
Suomi jäi jälkeen vertailuryhmästä
Varman Murto puhui perjantaina hyvin vakavaan sävyyn Suomen tilanteesta. Hänen mukaansa viime vuosi oli suomalaisen kansalaisen tai yrityksen näkökulmasta hyvin ongelmallinen.
Murto sanoi, että nyt on ensimmäinen kerta hänen muistamassaan sijoitushistoriassa, että pitää olla tyytymätön suomalaisten osakkeiden tuottoon.
– Tulkitsen tämän vähän niin kuin varoituksena, että nyt on jotain ongelmaa.
Murto esitteli tulosjulkistuksessa käppyröitä siitä, miten Suomi on jäänyt Ruotsista selvästi jälkeen isojen yritysten osakkeiden kokonaistuottoindekseissä.
– En muista, milloin viimeksi olemme erkaantuneet tällä tavalla meidän vertailuryhmästä.
Kun korko-odotukset muuttuivat viime syksynä positiivisemmiksi, se ei Murron mukaan tarttunut täysimääräisesti Suomen osakemarkkinoihin. Ja kun katsotaan faktoja, markkinat olivat Murron mukaan oikeassa.
– Meillä alla oleva tuloskehitys oli negatiivinen viime vuonna, esimerkiksi Ruotsissa positiivinen.
Mistä rahat hyvinvointivaltioon?
Murron mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa Ruotsin pörssimarkkina on noin neljä kertaa isompi kuin Suomen.
– Ensimmäisen kerran pitkiin, pitkiin aikoihin joutuu kysymään itseltään, onko meillä isompi ongelma käsissämme.
Murron mukaan voi tehdä ajatusharjoituksen, miten paljon leveämmät hartiat Suomessa olisi hyvinvointivaltion rahoittamiseen, jos Suomen yrityskanta olisi markkina-arvoltaan kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
– Se ongelma alkaa nyt olla sitä, että talouselämän hartiat ja kyky kannatella tätä hyvinvointivaltiota on rajoittunut, ja näyttää siltä, että me otamme nyt erityisesti osumaa tässä.
Suomi kärsii Saksan vaikeuksista
Murto kertoi, että Suomen taloudelle on tullut viime aikoina geopolitiikkaan liittyviä huonoja uutisia paitsi Venäjästä myös Kiinasta ja Saksasta.
Saksassa energiaintensiivinen teollisuus on Murron mukaan ottanut historiallisen kovan iskun. Isojen toimijoiden investointihalut Eurooppaan ovat poissa, ja se on Murron mukaan huono uutinen Suomelle.
Vastatuulta on tullut myös vihreästä siirtymästä, jonka toivotaan tuovan teollisia investointeja Suomeen.
– Jos katsotaan, mitä on tapahtunut viimeisten runsaan 12 kuukauden aikana, niin näyttää siltä, että otetaan aikalisää, Murto sanoo.
– Se on hankala asia, koska vaihtoehtoista investointikysyntää ei ole.
"Ruotsi pääsi karkuun"
Murron mukaan keväästä näyttää tulevan Suomelle taloudellisesti vaikea. Hänen mukaansa rakennusalan ahdinko ei vielä helpota vaan syvenee yhä.
Työttömyyden jonkinasteinen kohoaminen tulee Murron mukaan jatkumaan. Teollisuudessakaan ei ole tapahtunut nopeaa käännettä.
– Meillä on hyvin johdettuja hyvälaatuisia isoja yrityksiä, mutta nyt on pakko todeta, että Ruotsi pääsi karkuun.
Murron mukaan teollisuuden iskukyvyssä tehdään eräänlaista Suomi–Ruotsi-vertailua.
– Kysymys ei ole perinteisestä makrokilpailukyvystä. Kysymys on tällaisesta reaalisesta kilpailukyvystä, millä tavalla pystytään tekemään tulosta ja kasvamaan.