Seitsemän nuorisojärjestöä esittää kapea-alaiseen todellisuuskuvaan perustuvaa näkemystä eläkejärjestelmän uudistamisesta (Talouselämä 28.8.2024).
Kuten nuorisojärjestöt huomauttavat, eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa ennen kaikkea ennennäkemättömän alhainen syntyvyys. Ratkaisunaan järjestöt ehdottavat varmuuden vuoksi kahta indeksileikkausta eläkkeisiin, määräaikaista indeksijäädytystä ja pysyvää indeksisäännön heikennystä. Työeläkeindeksi olisi jatkossa vain kuluttajahintojen muutokseen perustuva.
Suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu ylisukupolviseen periaatteeseen, jossa eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan eläkerahastojen tuotolla ja työssä olevien eläkemaksuilla. Jokainen on siis järjestelmässä sekä maksajana että saajana.
Nuorisojärjestöt haluavat muuttaa tätä suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaatetta eläkkeellä olevien maksurasitusta vanhuutensa taloudellisesta turvasta kasvattaen.
Järjestöjen esittämästä mallista ei käy ilmi se, miten jo eläkkeellä olevat ihmiset selviytyisivät eikä sitä, minkälainen kokonaisvaikutus ehdotuksella olisi kansatalouteen.
Ikääntyneet ovat ansainnet eläkkeensä työuran aikaisella ahkeroinnilla. Tästä huolimatta ikääntyneet eivät ole vauraita: neljäsosan bruttoeläke on alle 1 250 e/kk kuukaudessa mediaanieläkkeen ollessa 1 736 e/br/kk. Muistumamme, että sijoitusvarallisuutta omistavien osuus on viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertaistunut alimmissa 0–24-vuotiaiden ikäluokissa. Ikääntyneiden ihmisten aineellinen varallisuus ei katoa kansantaloudesta mihinkään: se siirtyy taloutta ylläpitävään kulutukseen tai periytyy aikanaan edelleen.
Toisin kuin ikääntyneiden, nuorten mahdollista vuosien ajan yrittää ja säästää. Toisin kuin ikääntyneiden, nuorilla työikäisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ansiotasoonsa ja tulevaan eläketurvaansa. Syntyvyyden nousuun eivät eläkeläiset voi vaikuttaa.
Irene Vuorisalo
vanhusasiamies
Eläkeliitto ry