Eläimen läsnäolo lievittää jopa tuntuvasti ihmisten kokemaa stressiä, josta voi olla apua erilaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa. Toisaalta eläin voi myös aktivoida, terästää ihmisen tarkkaavuutta ja edesauttaa mielen joustavuutta.
Eläinavusteisen terapian tarve on suuri, mutta palvelutuottajia on tarpeeseen ja kysyntään nähden vielä toistaiseksi vähän. Haasteena on se, että palveluita ei ole kaikilla alueilla saatavilla riittävästi. Eläinavusteiseen terapiaan pääsy varhaisessa vaiheessa voi hyödyttää asiakkaita niin paljon, että vaativimmilta hoitojaksoilta vältytään. Tämä on erityisen huomionarvoista kustannusnäkökulmasta, inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan
Parhaillaan valitettavia lisäheikennyksiä on myös näköpiirissä, kun Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä kaavailee muutoksia ratsastusterapiayksikköönsä Lohjalla. HUS selvittää hevosten omistuksen ja ylläpidon ulkoistamista. Ulkoistamisen pelätään vaikuttavan hoitosuhteiden jatkuvuuteen.
Kela on korvannut ratsastusterapiaa vuodesta 1992 lähtien. Viisi vuotta sitten Kela nosti terapiamuodon omaksi kuntoutusmuodoksi muun muassa fysioterapian rinnalle viisi vuotta sitten. Kyseessä on siis tunnustettu ja hyödyiltään tutkittu terapiamuoto, josta monet ovat saaneet ratkaisevaa apua. Terapiamuoto on nykyään käytössä lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Kyseessä on kaiken lisäksi myös arvioiden mukaan kustannustehokas hoitomuoto: vaikka hevosten ylläpito voi tullakin kalliiksi, voi tutkimusten mukaan ratsastusterapialla kuntoutuminen olla tavanomaisia terapiamuotoja nopeampaa ja säästää näin rahaa.
Mielestämme ratsastusterapian ja eläinavusteisen terapian vähentäminen yleisesti on väärä suunta. Purkamisen ja heikennyksien sijaan toimintaa tulisi kehittää ja etsiä tapoja varmistaa näistä terapiamuodoista hyötyville ihmisille palveluiden jatkuminen. Omanlaisen terapiamuodon löytäminen ei ole yksinkertaista. Kaikille puheterapia tai ihmisen kanssa vuorovaikuttava terapia ei ole toimiva tapa, vaan joillekin eläimen läsnäolo voi olla keskeinen osa hoito- ja kuntoutusprosessia.
Sofia Virta (vihr.)
kansanedustaja, eduskunnan eläinavusteisen työryhmän puheenjohtaja
Pihla Keto-Huovinen (kok.)
kansanedustaja, eduskunnan eläinavusteisen työryhmän 1. varapuheenjohtaja