Euroopan keskuspankki EKP jatkaa ohjauskorkojensa alentamista. Pankki laskee korkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko asettuu laskun jälkeen 2,75 prosenttiin.
Pääjohtaja Christine Lagarde sanoi lehdistötilaisuudessa, että päätökset tulevista koronlaskuista tehdään ajankohtaisen tiedon perusteella kokous kokoukselta. Samalla hän antoi kuitenkin ymmärtää, että korkoja lasketaan vielä lisää.
– Tiedämme mihin suuntaan matka etenee, hän sanoi.
EKP totesi lausunnossaan, että inflaation saaminen kuriin etenee hyvin. EKP odottaa, että kahden prosentin tavoitetaso saavutetaan tämän vuoden aikana.
Lagarde totesi myös että euroalueen talouden kehitys voi kärsiä kauppapoliittisista jännitteistä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on esittänyt vielä täsmentymättömiä uhkauksia määrätä tuontitulleja Euroopan maille. Lagarden mukaan mahdollisten tullien vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida, kun ei ole tiedossa, millaisia ne käytännössä olisivat.
Laskuvaraa riittää
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ennakoi viestipalvelu X:ssä, että seuraava koronlasku tulee maaliskuussa. Laskuvaraa riittää vielä.
– 2,75 prosentin talletuskorko on edelleen talouskehitystä jarruttavalla tasolla, ja neutraaliin korkotasoon on vielä matkaa, von Gerich kirjoitti.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen ennakoi, että EKP laskee korkoja vielä maalis-, huhti- ja kesäkuussa ennen siirtymistä tarkkailuasemiin. Talletuskoron pohjaksi tulisi siten kaksi prosenttia, joka saavutettaisiin kesäkuussa.
Euriborkorkojen suurin lasku on Hännikäisen mukaan jo takanapäin.
– Ennustamme 12 kuukauden euriborin painuvan nykyiseltä 2,5 prosentin tasolta 2,2 prosenttiin kevään aikana.
"Liian vähän, liian myöhään"
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kommentoi korkoratkaisua arvioiden, että EKP on taas liikkeellä jälkijunassa.
– EKP:n koronlasku noudattaa jo tuttua linjaa: liian vähän, liian myöhään. EKP myöhästyi korkojen nostosta vuonna 2022. Nyt virhettä tehdään toiseen suuntaan. Markkinaennusteet ovat jo pitkään kertoneet selvästä riskistä liian matalalle inflaatiokehitykselle lähivuosina, Malinen moitti tiedotteessa.
Suomen talouden kannalta EKP:n myöhästely on haitaksi.
– Kärsimme ylikorkeista koroista taloutemme tilaan nähden. Vaikka korot jatkavat laskemista ja markkinaodotukset povaavat syksylle alle kahden prosentin korkoja, tulisi keskuspankin reagoida rivakammin inflaation alasuuntaisiin riskeihin, Malinen sanoi.
Hänen mukaansa EKP:n liian kireä rahapolitiikka nyt lisää riskiä, että tulevaisuudessa päädytään taas nollakorkoihin.