Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina odotetusti pitää ohjauskorot ennallaan.
Pankin mukaan tuoreimmat tiedot tukevat pitkälti EKP:n neuvoston aiempia arvioita keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä eli siitä, miten hintojen nousu tulevaisuudessa kehittyy.
Kotimaiset hintapaineet ovat pankin mukaan edelleen korkealla, palveluinflaatio on koholla ja kokonaisinflaatio pysyy todennäköisesti tavoitteen yläpuolella pitkälle ensi vuoteen. Keskipitkällä aikavälillä EKP tavoittelee euroalueelle kahden prosentin inflaatiota.
Pankki sanoo tiedotteessaan pitävänsä ohjauskorot "riittävän rajoittavina" niin kauan kuin se on tarpeen kahden prosentin tavoitteen saavuttamiseksi.
Inflaatio säilynee nykytasolla loppuvuoden
Päätöksellään pitää ohjauskorot ennallaan EKP osti poliittisille päättäjille enemmän aikaa arvioida inflaation eli hintojen nousun kehitystä viime kuussa suoritetun koronlaskun jälkeen. EKP puntaroi, onko euroalueen inflaatio jäähtynyt tarpeeksi, jotta rahapolitiikkaa voidaan löysätä.
Euroalueen inflaatio hidastui kesäkuussa 2,5 prosenttiin toukokuun 2,6 prosentista.
– Inflaation odotetaan vaihtelevan nykyisen tason tietämillä loppuvuoden aikana, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lagarden mukaan inflaation odotetaan laskevan kohti kahden prosentin tavoitetta ensi vuoden toisella puoliskolla muun muassa työvoimakustannusten kasvun heikkenemisen ja rajoittavan rahapolitiikan vaikutuksen vuoksi.
Touko-kesäkuun inflaatiokehitys sai EKP:n viime kuussa laskemaan korkoja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Sitä ennen EKP:n ohjauskorot olivat olleet ennätyskorkealla syyskuusta asti. Ennen syyskuun korotusta EKP nosti ohjauskorkoja kymmenessä korkokokouksessa peräkkäin reilun vuoden sisällä taistellakseen käsistä ryöstäytynyttä inflaatiota vastaan.
Ei vihiä tulevasta
Korkopäätöksessään pankki ei antanut vihiä siitä, onko koronlaskuja luvassa syksyllä. Pääjohtaja Lagarde väisteli aiheeseen liittyviä kysymyksiä myös tiedotustilaisuudessa.
Hän toisti useaan otteeseen, että pankki tekee päätökset tietoon perustuen ja kokous kerrallaan eikä noudata ennalta määrättyä "korkopolkua".
– Kysymys siitä, mitä teemme syyskuussa, on täysin avoin, ja se ratkaistaan kaikkien saamiemme tietojen perusteella, hän sanoi toimittajille Frankfurtissa.
Lagardelta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suurena ongelmana hän näkee sen, että esimerkiksi Suomessa ja Italiassa inflaatio on tällä hetkellä alle prosentissa ja maissa kaivataan kipeästi koronlaskuja kasvun jouduttamiseksi.
Lagarden mukaan euroalueen maiden toisistaan eroavat tilanteet ovat "todellisuus, jota meidän on käsiteltävä".
– Me teemme päätöksiä koko euroalueen puolesta, hän sanoi.
EKP:n seuraava korkokokous järjestetään syyskuun puolivälissä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi kommentissaan, että 0,25 prosenttiyksikön koronlasku syyskuun kokouksessa on todennäköinen. Hänen mukaansa toinen samansuuruinen koronlasku on todennäköisesti luvassa joulukuussa.
- - - - -
Uutista on korjattu klo 18.50. Viimeisessä kappaleessa kyse 0,25 prosenttiyksikön, ei prosentin koronlaskusta.