Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää ohjauskorkonsa ennallaan. EKP kertoi torstaina, että sen talletuskorko pysyy edelleen 4,00 prosentissa.
Päätös on ennakkoarvioiden mukainen. Talletuskorko nousi syyskuussa neljään prosenttiin, joka on korkein taso euroalueen historiassa.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on EKP:n mukaan yhä 4,50 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia.
EKP kertoo myös, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin keskuspankin aiemman arvion mukaiset.
– Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa, mikä johtui osin myös voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja pohjainflaatiokin on useimpien mittareiden mukaan jatkanut vaimentumistaan, keskuspankki kuvailee tiedotteessaan.
Ennen torstain korkopäätöstä EKP oli kiristänyt rahapolitiikkaa kymmenen kertaa peräkkäin. Keskuspankki arvioikin, että aiempien koronnostojen vaikutus välittyy rahoitusoloihin edelleen voimakkaasti. Tämä taas vaimentaa kysyntää yhä enemmän ja auttaa siten hidastamaan inflaatiota.
– EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista, keskuspankki sanoo.
"Inflaatio hidastui kreivin aikaan"
– EKP laittoi lisäkoronnostot odotetusti jäihin kymmenen peräkkäisen noston jälkeen. Jos perusennuste pitää, tuo jää ei enää sulakaan, ja seuraava liike on koronlasku joskus ensi kesän tienoilla, kommentoi päätöstä Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.
Myös OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, ettei korkokokous tarjonnut yllätystä. Hänen mukaansa päätös on merkittävä virstanpylväs rahapolitiikkalinjassa ja se kertoo keskuspankin varovaisemmaksi muuttuneesta linjasta.
– Keskuspankki on nyt siirtynyt tarkkailulinjalle seuraamaan jo tehtyjen merkittävien rahapolitiikan kiristystoimien vaikutusta talous- ja inflaatiokehitykseen. Euroalueen inflaation hidastuminen on tullut EKP:n kannalta kreivin aikaan, mutta hintojen nousu on jatkunut edelleen liian voimakkaana, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.
– Lähi-idän tilanteen luomat hintapaineet sekä euroalueen palkankorotukset pitävät EKP:n jatkossakin varpaillaan hintakuvan suhteen.
Myös OP-ryhmä arvioi EKP:n viitoittavan, että korot pysyvät nykytasoillaan pidemmän aikaa euroalueen hintapaineiden hillitsemiseksi. Ensimmäistä koronlaskua odotetaan ensi vuoden syksyllä.
EKP:n koronnostosyklin päättyminen tarkoittaa Hännikäisen mukaan käytännössä sitä, että euribor-korot ovat nyt joko huipputasollaan tai lähellä sitä.
– Ennakoimme euribor-korkojen laskevan vähitellen nykytasoiltaan, mutta nopeaa korkokäännettä ei ole näköpiirissä. Ennustamme 12 kuukauden euriborin liikkuvan vuoden päästä 3,3 prosentissa.
"Euroalueen talous heikko loppuvuoden"
– Euroalueen talous on edelleen heikko. Tuoreet tiedot viittaavat siihen, että tuotanto on jatkanut laskuaan, totesi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde tiedotustilaisuudessa Ateenassa.
Hänen mukaansa ulkomaisen kysynnän väheneminen ja tiukentuneet rahoitusehdot painavat yhä enemmän investointeja ja kulutusta. Myös palvelusektori heikkenee edelleen.
– Talous pysynee heikkona loppuvuoden ajan. Mutta talouden odotetaan vahvistuvan tulevina vuosina, kun inflaation hidastuessa kotitalouksien reaalitulot elpyvät ja euroalueen viennin kysyntä piristyy.
Lagarde huomautti, että taloutta on toistaiseksi tukenut työmarkkinoiden vahvuus. Työttömyysaste oli hänen mukaansa elokuussa historiallisen alhaalla, 6,4 prosenttia. Työmarkkinoiden heikkenemisestä on kuitenkin nähtävissä jo merkkejä.
– Uusia työpaikkoja syntyy vähemmän, myös palvelualalla, mikä on johdonmukaista, kun talouden jäähtyminen siirtyy asteittain työllisyyteen.
Lagarde: Keskustelu korkojen laskusta ennenaikaista
Pääjohtaja Lagarde ei lähtenyt torstaina arvioimaan, koska korkotaso voisi lähteä laskuun.
EKP:n neuvosto päätti päivän kokouksessaan, että keskuspankki pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Tätä ennen korkoja oli nostettu kymmenen kertaa peräkkäin.
Kokousta seuranneessa tiedotustilaisuudessa Lagardelta kysyttiin, koska ensimmäisiä korkojen laskuja voisi odottaa. Lagarden mukaan vielä ei kuitenkaan ole tämän keskustelun aika.
– Tästä ei ole keskusteltu lainkaan ja keskustelu olisi täysin ennenaikaista.
EKP:n ohjauskorot vaikuttavat muun muassa euribor-korkoihin. Suomessa yleisin asuntolainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, jossa korontarkistuspäivä on kerran vuodessa.
- - - - -
Korjattu kello 19.01: Jari Hännikäisen sukunimi oli yhdessä kohtaa väärin (luki Hänninen).
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.