Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää hallituksen suunnitelmia työperusteisen oleskelun ehtojen kiristämisestä vakavana virheenä Suomen kansantaloudelle.
– Jo nyt Suomen maakuva täällä työskentelevien ulkomaalaisten silmissä on julkaistuissa kyselyissä romahtanut. Suunnitelma on lisännyt merkittävästi ulkomaalaisten haluttomuutta jatkaa työntekoa Suomessa. Tämä on tullut esiin useissa keskusteluissa Suomessa toimivien yritysten kanssa, sanoo EK:n johtaja Ilkka Oksala tiedotteessa.
Hän lisää, ettei EK:sta löydy minkäänlaista ymmärrystä esitykselle, jonka mukaan maahanmuuttajan pitäisi kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä löytää uusi työsuhde tai poistua maasta.
– Kolme kuukautta on lyhyt aika uuden työn löytämiseen myös suomalaisille. Maahanmuuttajaperheen lapset ja puoliso ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
"Suomi kamppailee osaavasta työvoimasta"
EK korosti lausunnossaan hallituksen asiaa koskevaan esitykseen, että Suomi tarvitsee aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jolla lisätään työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa. Se katsoo, että Suomea tulisi markkinoida ulkomailla kiinnostavana työntekomaana ja palkitsevana opiskelu- ja tutkimusympäristönä.
– Suomi kamppailee muun Euroopan tavoin osaavasta työvoimasta, ja nyt hallitus on hankaloittamassa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomailta ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen vaikeuttaa myös investointien saamista Suomeen, Oksala sanoo.
"Myrkkyä Suomen talouskasvulle"
Myös Suomen startup-yhteisö pitää kolme kuukauden määräaikaa liian lyhyenä aikana etsiä uutta työpaikkaa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulleelle maahanmuuttajalle. Myös kuusi kuukautta saattaa olla liian lyhyt aika erityisasiantuntijan luvalla Suomeen tulleelle työntekijälle.
Startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad huomauttaa, että työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien tietojen mukaan keskimääräinen työttömyysjakson kesto Suomessa on noin 28 viikkoa, mikä tarkoittaa yli kuutta kuukautta.
– Mikäli ulkomaalaisten työttömyysjaksot ovat yhtä pitkiä kuin keskimääräinen työttömyysjakso Suomessa, voi käydä helposti niin, että osa henkilöistä karkotetaan Suomesta. Nämä henkilöt saattavat olla tärkeitä Suomen työmarkkinoille ja julkiselle taloudelle, Zad sanoo tiedotteessa.
– Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien, jonka vuoksi tarvitsemme uutta kasvua ja lisää työvoimaa Suomeen. Kaikki sellaiset uudistukset, jotka saattavat heikentää työvoiman saatavuutta ovat myrkkyä Suomen talouskasvulle, Zad jatkaa.
Satonen: Valtio tukee kansainvälistä rekrytointia
Työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi kansainväliseen rekrytointiin liittyviä kysymyksiä torstaina työ- ja elinkeinoministeriön julkistamassa kolumnissa, mutta ei mainitse tekstissä EK:n kritisoimaa esitystä kolmen kuukauden määräajasta.
Kolumnissaan Satonen toteaa, että Suomea vaivaavan työvoimapulan ratkaisemiseksi työnantajat tarvitsevat osaajia myös ulkomailta.
Satosen mukaan Suomi panostaa EU-alueen lisäksi kansainvälisen rekrytoinnin yhteistyöhön Intian, Filippiinien, Vietnamin ja Brasilian kanssa.
Satonen muistuttaa, että Suomen valtio tukee kansainvälistä rekrytointia muun muassa Work in Finland -organisaation muodossa.
– Suomi tarvitsee julkista taloutta vahvistavaa ja vastuullista työperäistä maahanmuuttoa, Satonen kirjoittaa.
– Kannustan työnantajia tarttumaan rohkeasti kansainvälisen rekrytoinnin tukeen ja mahdollisuuksiin, hän jatkaa.