Aluevaalit lähestyvät ja keskustelu siitä, miten hyvinvointialueiden ensimmäinen kausi on sujunut, käy kiivaana. Valitettavasti kovin paljon hyvää ei kuule sanottavan. Muutos, säästöt ja epäselvyys nousevat teemoiksi lähes aina, kun asiasta puhutaan. Lisäksi keskustelu hyvinvointialueen palveluista painottuu lähinnä koskemaan terveydenhuollon palveluja. Tämän on ymmärrettävää, sillä terveyteen liittyvät ongelmat nähdään usein akuuttina, kun taas sosiaalisten tarpeiden ja ongelmien vaikutus jää helposti toissijaiseksi.
Itse sosiaalipalveluissa työskentelevänä koen, että nyt jos koskaan, on tärkeää pitää yllä keskustelua myös sosiaalipalveluista ja niiden vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin.
Sosiaalipalveluilla on suuri vastuu ja merkitys erityisesti heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat muun muassa vammaisten palvelut, ikäihmisten palvelut sekä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Esimerkiksi vammaisten ja vanhusten tarpeisiin vastaavat asumis- ja päivätoimintapalvelut luovat turvallisuutta ja parantavat elämänlaatua sekä vähentävät heidän läheistensä kokemaa huolta ja vastuuta.
Jatkuva säästämiskohteiden etsiminen ja palveluiden supistaminen sosiaalipalveluista ei tulevaisuuteen katsoen hyödytä ketään. On ilmeisen selvää, että oikeilla sosiaalipalveluilla pystytään ennakoivasti vähentämään myös terveydenhuollon kustannuksia.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Taistelu rahoista ei saa aiheuttaa sitä, että palveluja lähdetään arvottamaan, nyt tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, sillä hyvin usein myös asiakkaat ovat yhteisiä.
Hyvinvointialueet ovat vasta ”uransa alussa” ja edessä on vielä paljon työtä. Nyt on kyse niin suuresta muutoksesta, että aikaa kuluu muutoksen myllerryksessä vielä tovi ja toinenkin. Muistetaan kuitenkin, että ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten alueet ovat.
Heli Myllymäki (kok.)
alue- ja kuntavaaliehdokas
Seinäjoki