Venäjän aloittaessa viime vuoden talvella hyökkäyssodan Ukrainaan, on laitettu EU:n toimesta pakotteita ja rajoituksia hyökkääjää kohtaan. Venäjä on vastanut samalla mitalla ja sulkenut eri maiden konsulaatteja.
Suomellekin Venäjä on tehnyt erilaista kiusaa kevään kuluessa, esimerkiksi Suomen Moskovan ja Pietarin edustostojen pankkitilien jäädyttäminen, Suomen Pietarin-konsulaatin sulkeminen, Mursmanskissa ja Petroskoissa sijaitsevien toimipisteiden sulkeminen.
Mutta Maarianhaminsassa sijaitseva, Ahvenmaan Venäjän-konsulaatin sallitaan edelleen olla toiminnassa. Oikeammin todettunahan on kyseinen ”konsulaatti” ollut tärkeä Itämeren vakoilukeskus itänaapurillemme. Sitä se on erityisesti tässä nyt vallitsevassa levottomassa maailmantilanteessa.
Konsulaatin sulkemisesta on keskusteltu viime kuukausina ja monelta taholta on sen sulkemista vaadittu. Mutta joistakin käsittämättömistä tekosyistä liehuu Venäjän lippu edelleen Ahvenanmaan pääkaupungissa Maarianhaminassa.
Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalle perustetiin vuonna 1940. Perustamissopimus oli aikoinaan Neuvostoliiton määräys. Eli pakon sanelema. Suomen oli pakko kirjoittaa se talvisodan jälkeen.
Siitä huolimatta, että Neuvostoliiton taru on valtiona päättynyt, konsulaatti on kuitenkin jääänyt Maarianhaminaan..
Maalais- ja talonpoikais-, sekä muillakin koulutetuilla järjillä ajatellen pitaäisi hoksata, että kyllä nyt viimeistään ovat vuonna 1940, pakkosopimuksen perusteella tehdyt meiningit mitätöityneet. Venäjän konsulaatilla ei ole Ahvenanmaalla, Nato-maassa, alkuperäisen sopimuksen mukaista virallista tehtävää. Vänäjä kyllä hyötyy, kun saa toteuttaa tiedustelutehtäviä Nato-maiden keskellä.
Alkuperaisen sopimuksen mukaan on Neuvostoliitolla oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulaattia. Se oli aikasemmin hyväksyttävissä maiden väliseksi diplomatiaksi. Sopimukseen sisältyi itänaapurillemme oikeus valvoa alueen demiliatarisointia eli Ahvenmaan tyhjentämistä sotilaista sekä alueen linnoittamattamuutta koskevien sitoumuksien naudattamista.
Vuonna 1940 solmitun Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisen sopimuksen purkaminen ei vaikuttaisi mitenkään Avenanmaan asemaan.
Poliitikkojenkin olisi hyvä tiedostaa ja tunnustettava se tosiasia, että Avenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puoluettomuutta koskeva sopimus kirjoitettiin jo vuonna 1921 Kansainliiton välityksellä, ja siinä ei ollut Neuuvostoliitto mukana. Näinhän on virheellisesti annettu ymmärtää tahoilta, jotka vastustavat Venäjän konsuulaatin, nykyisen Itämeren alueen tiedusteluyksikön sulkemista.
Pentti Hautala
Töysä