Noin kaksisataa kansalaista jonotti marraskuisessa vesisateessa päästäkseen osallistumaan presidentti Martti Ahtisaaren siunaustilaisuuteen Helsingin tuomiokirkkoon. Väkimäärää arvioi STT:lle Helsingin poliisi.
Kaikki halukkaat pääsivät sisään kirkkoon.
– Silloin kun ovet suljettiin tilaisuuden alkaessa, niin ei ollut ollenkaan jonoa, kertoo viestintäasiantuntija Aino Kivistö Helsingin poliisista.
Jonottajia alettiin päästää sisään kirkkoon Senaatintorilta puoli kahdentoista aikaan, ja pisimmillään aamupäivän aikana jono kiersi Senaatintorilla Hallituskadun kulmalta Snellmaninkadun puolelle.
Turvatoimet Senaatintorilla ovat olleet tiukat. Koko tori on aidattu, ja poliiseja, turva-alan henkilöstöä sekä Puolustusvoimien asevelvollisia on eri puolilla toria ja Helsingin tuomiokirkkoa.
"Ulkopolitiikan mestari ja keulakuva"
Ensimmäinen ihminen jonossa oli vantaalainen lukionopettaja Sinikka Haaksiluoto, joka saapui jonottamaan aamukahdeksan aikaan.
Haaksiluoto kertoo STT:lle tavanneensa Ahtisaaren vuonna 2018 Espoossa Ahtisaari-päivillä. Hänen entinen oppilaansa, SDP:n entinen kansanedustaja ja Ahtisaaren rauhanjärjestö CMI:ssä työskennellyt Hussein al-Taee esitteli Haaksiluodon Ahtisaarelle.
Hän kertoo pyytäneensä Ahtisaarta antamaan terveiset oppilailleen.
– Hän sanoi, että kerro sellaiset terveiset oppilaille, että kun heillä on joku tärkeä päämäärä elämässä, niin ei saa ikinä antaa periksi. Tämä on minulle jäänyt kirkkaana mieleen, ja yritän itsekin soveltaa sitä elämässäni. Että en luovuta, ja sen takia olen itsekin ollut täällä aamukahdeksalta, sanoo Haaksiluoto.
Haaksiluoto kertoo olleensa myös Helsingin tuomiokirkossa, kun presidentti Mauno Koivisto siunattiin vuonna 2017.
Haaksiluodon mukaan Ahtisaari oli läntisten arvojen vankka puolustaja ja valtionpäämiehenä käytännönläheinen. Hän pitää Ahtisaarta kansan presidenttinä.
– Hän oli se länteen vievä presidentti, joka oli ulkopolitiikan mestari ja keulakuva. Ei niinkään sisäpolitiikan suuri tähti, sanoo Haaksiluoto.
"Olemme menettäneet suuren miehen"
Ensimmäisten joukossa Helsingin tuomiokirkkoon jonotti myös Indonesiassa Acehin rauhanprosessissa vahvasti taustalla vaikuttanut Juha Christensen. Osan vuodesta Singaporessa asuva Christensen saapui kirkolle vaimonsa kanssa aamuyhdeksän jälkeen.
– Olemme totta kai menettäneet suuren miehen, Christensen sanoo.
Ruotsalaisyhtiön toimitusjohtajana työskennellyt Christensen alkoi omien sanojensa mukaan seurata Acehin alueen kiistaa syvästä mielenkiinnosta 2000-luvun alussa. Hän kertoo esitelleensä tilanteen vuonna 2004 Ahtisaarelle, jonka välittämänä alueelle neuvoteltiin lopulta rauha kapinallisliikkeen ja Indonesian hallituksen välillä. Ennen Aceh-prosessia hän ei tuntenut Ahtisaarta.
Ahtisaarella oli Christensenin mukaan ominaisuudet, joilla herättää osapuolissa kokemus siitä, että heitä kohdellaan reilusti.
– Ahtisaaren vilpitön, sydämen pohjasta lähtevä halu saada rauha, se intohimo. Sitä voisi kuvailla positiivisesti pikkupojan intona, sanoo Christensen.
Hänen mukaansa valtiolliset hautajaiset ovat oikeantyylinen arvokas juhlatilaisuus, joilla muistaa Ahtisaarta.
"Lämminhenkinen ja ymmärtäväinen"
Helsingin tuomiokirkkoon pyrkineistä osalla on ollut oma kokemus presidentti Ahtisaaresta. Niin oli myös Lundin yliopistossa Ruotsissa opiskelevalla Miriam Owusulla.
Owusu kertoo tavanneensa Ahtisaaren osallistuessaan CMI-järjestön nuorisoprojektiin.
– Hän oli hyvin lämminhenkinen ja ymmärtäväinen. Hän halusi kuulla nuorten mielipiteitä. Se oli jotenkin ihailtavaa, miten hän painotti yhteistyön merkitystä ja kuuntelutaitoja. Tänä aikana korostuu eriäväisyyksien korostaminen ja jakolinjat. Hänenlaisiaan ajattelijoita ja ihmisiä tarvittaisiin enemmän, sanoo Owusu.
Owusu on parhaillaan opintovapaalla ja Helsingissä, ja hän halusi saapua kirkkoon kunnioittamaan Ahtisaaren muistoa.
– Satuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Namibialaistoimittaja: "Minulle oli kunnia opiskella hänen kotimaassaan"
Yleisön määrää Senaatintorin ympäristössä todennäköisesti on hillinnyt sää ja se, että hautajaiset ovat keskellä arkipäivää. Vuonna 2017 kuolleen Mauno Koivisto siunaustilaisuus pidettiin helatorstaina, mikä oli pyhäpäivä.
Toisaalta Ahtisaaren kansainvälisen uran vuoksi paikalla Helsingissä oli myös kansainvälistä mediaa. Namibian yleisradioyhtiö NBC:n toimittaja Blanche Goreses ja kuvaaja Thomas Amukwaya saapuivat torstaina maan presidentin Hage Geingobin seurueessa uutisoimaan hautajaisista. Ahtisaarelle on myönnetty Namibian kunniakansalaisuus hänen roolistaan maan itsenäistymisprosessissa 1980–1990-luvun vaihteessa.
Helsingissä viestintää opiskellut Goreses kertoo itse syntyneensä itsenäiseen Namibiaan, ja hän kuvailee raportointitehtäväänsä itselleen merkittäväksi.
– Presidentti Ahtisaari loi perustan sille, että meillä on demokraattiset vaalit. Se työ näkyy, ja olemme kunnioittaneet häntä valtiona niin monella tavalla, Goreses kertoo ja jatkaa:
– En ole koskaan tavannut häntä itse, mutta minulle oli kunnia opiskella hänen kotimaassaan. Nyt olen täällä, en vain töissä, vaan myös kunnioittaakseni häntä. Paitsi namibialaisten journalistien puolesta, myös itsenäiseen Namibiaan syntyneiden puolesta.
Nobelin rauhanpalkinnon saanut Ahtisaari kuoli lokakuussa 86-vuotiaana. Siunaustilaisuuden jälkeen hänen arkkunsa lasketaan Hietaniemen hautausmaalle.