Kunnallisneuvos Alajärveltä pyöritti tuttua levyä siitä miten hallitus ottaa velkaa rahoittaakseen kaikkein suurituloisimpien veronalennuksen. Tarinan kärkenä olivat tietysti ne 14 000 kuukaudessa tienaavat, jotka nyt on nostettu tikunnokkaan. Neuvokselta jäi sanomatta, että tämä alennus tehdään läpi taulukon, kaikissa tuloluokissa, noin yhden prosenttiyksikön suuruisena. Alennuksen vaikutus valtion budjettiin on kaiken kaikkiaan sata- tai satakuusikymmentä miljoonaa euroa, tulkinnasta riippuen.
Suomessa on noin 2,3 miljoonaa palkansaajaa. Niitä, jotka saavat kasaan yli sadantuhannen euron vuositulon, on tästä joukosta vain neljä prosenttia, 93 000 ihmistä. Heillä kuukausiansio on 8 000 euroa tai enemmän. Sitten ovat nämä, jotka tienaavat peräti 14 000 €/kk eli 175 000 €/vuosi. He taas ovat näiden hyvätuloistenkin joukossa pieni vähemmistö, kaikkiaan muutama tuhat ihmistä.
He ovat nyt tikunnokassa siksi, että solidaarisuusveron alarajan nousu tuo juuri heille suurimman huojennuksen: 1,3 % eli 2 280 € vuodessa. Eivät he silti ihan vähällä pääse, sillä nyt heillä veroprosentti on 49,3 % ja marginaalivero 58 %.
Jos näitä neljäntoista tonnin ihmisiä on vaikkapa 2 500 kappaletta, on tuon 1,3 prosentin alennuksen vaikutus verotuloon noin kuusi miljoonaa euroa. Kun valtio ensi vuonna ottaa 11,5 miljardia velkaa, se johtuu jostain muusta. Ettei totuus unohtuisi; yksi miljardi on tuhat miljoonaa.
Se jokin muu syy on, ettei Suomen kansantalous ole viiteentoista vuoteen edes suhdannehuipulla kyennyt kantamaan sitä kaikkea hyvää, mistä on päätetty. Vaikka uusi hallitus yrittää vähän tinkiä sieltä täältä, ja hillitä sotemenojen rajua kasvua, se ei nyt riitä edes taittamaan velkaantumisen vauhtia.
Miksi sitten inflaatiokorjaus pitää tehdä tasaisesti läpi verotaulukon ylös asti? Siksi, että taulukon progressioon ei voi laittaa äkkinäistä kynnystä. Jos inflaatiokorjausta ei tehtäisi kaikille, jo ennestään jyrkkä progressio purisi entistä kovemmin ja entistä alempaa. Nyt jo alle kolmen tonnin tulosta (2 960 €/kk) lähtee verona yksi neljäsosa ja hiukan yli neljän tonnin tulosta yksi kolmasosa. Molemmilla marginaalivero on 49,5 %.
Progression jyrkentäminen kadottaa motiivin tehdä työtä ja nähdä vaivaa lisätulon hankkimiseen. Lisätulosta pitää jäädä jotain käteen.
Suomen talouden umpiperä ei avaudu verotusta kiristämällä.
Heikki Peltomäki
Laihia