Kaunis kesäinen lomapäivä, aurinko paistaa, laiskottaa. Päivä päätetään viettää mökkiverannalla ja rannalla kirjan kanssa tai muuten vain vetelehtien.
Kaikki hyvin, mutta takaraivossa jyskyttää koko ajan huono omatunto kuin pajavasara. Pitäisi tehdä jotain muuta kuin ajalehtaa, muuten hyvä päivä menee hukkaan. No, huomenna aloitetaan aamukasilta varaston siivoamisella
Sitten välähti: mikä ihme tämä meihin iskostunut luterilainen työmoraali on, suoranainen pakko, kun se ei anna pitää lomapäivää edes lomalla.
Pakko mikä pakko, mutta ei pakko ole aina pahasta.
Koodaus eli yleisemmin ohjelmointi ajettiin peruskoulujen opetussuunnitelmiin tästä syksystä lähtien, ei omaksi oppiaineeksi vaan osana lähinnä matematiikan opetusta.
Koodauspakostakos älämölö nousi, kun samalla kaunokirjoituksen opetus päätettiin lopettaa. Suomalaisen peruskoulun epäiltiin unohtaneen perustehtävänsä.
Koodauspäätös tehtiin kuitenkin viime hetkillä, ja onneksi tehtiin. Monissa muissa maissa koodaus on nimittäin jo otettu mukaan alkuopetukseen, joten Suomi oli vaarassa jäädä tässä banaanivaltioksi.
Tukea tulee myös kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajan listauksesta, mitkä ominaisuudet korostuvat tulevaisuuden globaaleilla työmarkkinoilla. Ne ovat koodauksen ja digitalisaation hallinta.
Kaunoa ei listalla mainittu.
Katsastin auton, kun sattuneesta syystä en viitsi vaihtaa sitä joka vuosi uuteen.
Tuskin missään velvoittavassa eli pakollisessa yhteiskunnallisessa toiminnassa on tapahtunut sellaista muutosta kuin autokatsastuksessa.
Ennen kilpailun vapauttamista katsastusmiehet olivat ne kuuromykät yrmyt, jotka hakkasivat väkisin ruuvimeisselillä reiän pohjaan ja hylkäsivät auton korjauskehotuksella.
Nykyiset katsastusasemat -henkilökuntineen ovat palvelulaitoksia, jossa asiakkaan etu on etusijalla. Sitähän katsastus perimmäiseltä tarkoitukseltaan onkin: varmistaa, että auto on perustoiminnoiltaan omistajalleen ja kuljettajalleen sekä myös muille tienkäyttäjille turvallinen.
Ja joku jaksaa vielä ruputtaa siitä, että hänen turvallisuudestaan huolehditaan nimellistä korvausta vastaan.
Nuohoojakin käväisi kesän aikana, soitin ahkeran tuprutteluni vuoksi käymään vuotta tarvittavaa aikaisemmin.
Nuohoojan mukaan savupiipun omistajien into nuohouttaa lakisääteisesti hormejaan on hiipumaan päin paikkakunnalla, ja etenkin nuorten keskuudessa. Useimmin syyksi lingata nuohous sanotaan kuulemma taloudelliset syyt.
Hetkinen: kolmen hormin nuohous maksoi vain reilut 70 euroa. Kun monessa omakotitalossa päästään yhden hormin nuohouksella, vuotuinen kiinteistön paloturvallisuuskustannus jää siis vain alle viiteenkymppiin, mutta sitä ei olla valmiit maksamaan.
Nokipaloko se muka halvemmaksi tulee. Ei tule!
Rantakiinteistöjen velvoittavasta jätevesien puhdistamisesta jaksetaan kipuilla, vaikka jätevesiasetusta muutetaan miten päin tahansa ja pahimmat älyttömyydet poistetaan.
Ei kai se pahasta ole, että omat ja naapurin jätevedet, niin ne mustat kuin harmaatkin, johdetaan hallitusti jonnekin muualle kuin omaan, lasten ja lastenlasten käyttämään uimaveteen.
Ei pakko pahasta ole, vai haluaako joku vapaaehtoisesti uida omissa jätöksissään?
ARTO TAKALAMPI