Toisin kuin Afganistanin tai Irakin operaatiot, Libanon ei ole suomalaisille "nollaoperaatio": kanttiinissa saa siemailla kaksi olutta.
– Eipä sitä paljon jaksa. Oluen juomisen jälkeen pitäisi olla kuusi tuntia vapaata ennen seuraavaa tehtävää, partion varajohtaja Kalle Kuronen, 22, toteaa.
Villillä 1980-luvulla rauhanturvatehtävissä saattoi tarinoiden mukaan retkahtaa. Työelämä on raitistunut YK-hommissakin.
Päällikkölääkärin mukaan tukikohdasta löytyy kuitenkin kiusauksia, jotka ovat pahimmillaan terveydelle haitallisia.
Nyt Unifil-operaation suomalaisia rauhanturvaajia uhkaavat revähdykset ja nyrjähdykset, kun tukikohdan punttisalilla tankoihin laitetaan miestä väkevämmät painot tai into porhaltaa suoritustekniikan edelle.
– Fysioterapeutti tai personal trainer olisi erittäin tarpeellinen. Paljon tulee rasitusvammoja ja liikuntatapaturmia. Onneksi mitään vakavaa ei ole sattunut, päällikkölääkäri Aila Korhonen tuumaa.
Suomalais-irlantilaisen pataljoonan pääleirin pelastusasemalla työskentelee 3 lääkäriä, 7 sairaanhoitajaa, 6 hoitajaa ja 3 palomiestä. Kahvihuoneessa lappu hehkuttaa illan Liverpool–Arsenal-peliä.
– Panssaroitu ambulanssi-Pasi on koko ajan kymmenen minuutin lähtövalmiudessa, Korhonen muistuttaa realiteeteista, ampumahaavojen mahdollisuudesta.
Kukaan ei tiedä, milloin paukkuu seuraavan kerran. Rauhanturvaajat partioivat rynnäkkökivääri reiden takana velttona roikkuen. Asetta ei kanneta lantion päällä ja käsi kahvalla. Se tulkittaisiin aggressioksi.
Jos Bint Jubaylin liepeillä sodittaisiin avoimesti, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontuisi äkkiä.
– Kaupungissa on asukkaita 30 000–60 000, sesongista riippuen. Bint Jubayl oli vuoden 2006 sodan päänäyttämöitä. On sanottu, että 100–140 Hizbollahin taistelijaa piti kaupungin ulkopuolella viisituhatta Israelin taistelijaa. Kaupungilla on suuri symbolinen merkitys shiiamuslimeille, yliluutnantti Mikko Koponen esittelee suomalaisten vastuualuetta puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.).
– Miten heidän puolustuksensa onnistui ylivoimaa vastaan, Niinistö hämmästelee.
– Ymmärtääkseni Israelin asevoimat ei halunnut tunkeutua kaupunkiin. He kärsivät raskaita tappioita aina, kun menivät kaupunkeihin. Kun ajelette ympäri kyliä, ymmärrätte varmasti, miksi he eivät halunneet tunkeutua kyläsokkeloihin, Koponen vastaa Niinistölle.
Unifil on edelleen korvaamaton maailmanrauhalle
Heinäkuussa 2006 Hizbollah tunkeutui Israeliin, surmasi väijytyksessä kolme ja otti vangiksi kaksi israelilaista sotilasta. Siepatut Ehud Goldwasser ja Eldad Regev nousivat niminä maailman julkisuuteen. Lopulta hekin kuolivat epäselvissä oloissa.
Suomessa sotakesä muistetaan sotilastarkkailija Jarno Mäkisen kuolemasta. Israel tuhosi Khiamin tarkkailuaseman. Suomi protestoi, mutta siihen se jäi. Mäkinen oli yksi mielettömyyden uhreista; israelilaisia kaatui taisteluissa noin 120 ja Hizbollahin sotilaita lähteestä riippuen 180–600.
Siviiliuhrien määrä ylitti kuolleiden sotilaiden luvun. Kuukauden sotimisen jälkeen osapuolet taipuivat YK:n välittämään tulitaukoon, ja Israel poistui Etelä-Libanonista sinisen linjan eteläpuolelle, jonne sen joukot olivat vetäytyneet jo vuonna 2000.
– Virallisesti YK:lla ei saisi olla ikuisuusoperaatioita, puolustusministeri Jussi Niinistö pohtii vuonna 1978 alkanutta Unifiliä.
United Nations Interim Force in Lebanon tarkoittaa suomennettuna "YK:n väliaikaista joukkoa Libanonissa". Suomikin on mukana jo kolmannen kerran, eikä kukaan puhu vetäytymisestä. Päinvastoin.
Syy löytyy Syyriasta.
Lähi-idässä kytisivät sytykkeet maailmanpalolle, jos Israel tulisi vedetyksi mukaan Syyrian-sotaan. Etelä-Libanonissa vallitseva status quo eli asioiden tila sopii Libanonin armeijalle, Hizbollahille ja Israelille – ja Yhdysvalloille, Iranille ja Saudi-Arabialle. Eikä Syyrian suohon uppoava Venäjä halua vastaansa israelilaisia, jotka olisivat eri puolella kuin diktaattori Bashar al-Assadia tukevat venäläiset ja Hizbollahin shiiataistelijat.
Paikalliset voittavat jalkapallossa
Bint Jubaylin markkinoilla tutustutaan paikallisiin, joiden kanssa pelataan myös jalkapalloa. Futis ei ole suomalaisten laji; libanonilaiset ovat tähän asti voittaneet.
– Kun katsoin vanhaa ukkoa, hän hymyili minulle. Hymy tarttuu, vaikka olisin omissa ajatuksissani, Kuronen kuvailee kohtaamisia paikallisten kanssa.
Al Hadi Chicken ja Hollywood. Globalisaatio ja neonkyltit elävöittävät katukuvaa äärijärjestö Hizbollahinkin mailla. Teslan sähköauto hyrrää vastaan. Rajakylissä kohtaa köyhyyttä, mutta myös kymmeniä miljoonan dollarin marmoritaloja.
Pimeän hiivittyä kadut valtaa tyhjyys. Suomessa rauhanturvaajia kiusaisivat mopopojat.
Lähdetään yöpartioon ja taivaan tähtivyön alle.
– Alle 40-vuotiaiden elämässä Unifil on ollut täällä aina. He ovat kokeneet sotia. Meillä sodasta on yli 70 vuotta, mutta siitä puhutaan jatkuvasti. Etäisyys sotaan kasvaa kovin hitaasti. Turvaamme rauhaa, eikä sen tärkeämpää työtä ole olemassa, pohtii partionjohtaja Jesper Wallenius Otavan tähtikuvion tuikkiessa kirkkaalla yötaivaalla.
Kotona Walleniusta odottavat arkeologian maisteriopinnot Helsingin yliopistossa. Pieni pohjoinen maa on aina lähettänyt maailmalle parhaitaan, ei kiihkoilijoita.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA