Presidentti Sauli Niinistö visioi keväällä 2021 mahdollisuutta järjestää Suomessa vuonna 2025 Helsingin henkeä juhlistava huippukokous, jota hän voisi sitten "kotisohvalta seurata". Tuolloin tulisi kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferessista eli Etykistä.
Hanke eteni, kun loppuvuodesta 2021 Suomi valittiin Etykin seuraajan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajaksi tulevaksi juhlavuodeksi.
Vähemmälle huomiolle jäi se, että Suomen ohella piti päättää myös Viron valitsemisesta vuoden 2024 Etyj-puheenjohtajaksi. Vaikka hyökkäyssota Ukrainaan ei ollut vielä alkanut, jännitteet olivat jo sellaisia, ettei pienen Nato-naapurin puheenjohtajuus kelvannut Venäjälle eikä myöskään Valko-Venäjälle.
– Tilanne on edelleen sama, ja kun sota alkoi, niin virolaiset ovat pitäneet kahta päättäväisemmin kiinni puheenjohtajuudestaan eivätkä anna periksi venäläisille. Myös Suomi on tukenut Viroa, kertoo Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen STT:lle Wienistä.
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna vahvisti hiljattain, ettei maalla ole mitään aikeita vetäytyä ehdokkuudesta.
Häkkinen muistuttaa, ettei Venäjälle enää nykyään kelpaisi Etyjin johtoon mikään muukaan Nato-maa, Suomi mukaan lukien.
– Meidät ehdittiin valita hyvän sään aikana, Häkkinen kuvailee.
Joutuuko nykyinen puheenjohtaja jatkamaan?
Puheenjohtajuusumpikuja on asettanut Etyjin vaikean tilanteen eteen, kun vuotta on enää jäljellä vajaat kolme kuukautta. Toistaiseksi mikään muu Etyjin jäsenmaa ei ole virallisesti tarjoutunut ehdolle ja siten astumaan samalla Viron varpaille.
Häkkisen mukaan uudelle puheenjohtajalle, jos sellainen löytyy, jää joka tapauksessa hyvin vähän aikaa valmistautua pestiinsä. Nykyisen puheenjohtajan Pohjois-Makedonian kauden jatkamista vielä toisella vuodella Häkkinen kuvaa "viimeiseksi vaihtoehdoksi".
Epätietoisuus vaikeuttaa myös Suomen oman puheenjohtajakauden valmisteluja.
– Meidän näkökulmastamme tilanne on ongelmallinen ja tosi pahasti levällään. Sillä, mitä ensi vuonna tapahtuu, on tietysti vaikutusta myös Suomen puheenjohtajakauteen, Häkkinen sanoo.
– Kyllä me aika alkuruudussa olemme suunnittelun suhteen.
Häkkinen muistuttaa, etteivät Etyjin kaikki jäsenmaat suinkaan ole mukana puheenjohtajuuskierrossa. "Kirjoittamattoman säännön" mukaan YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenmaat eivät ole tehtävää hoitaneet, eivät myöskään aivan pienimmät valtiot, kuten esimerkiksi San Marino.
Lisäksi jäsenmailla on pysyvämpiä kiistoja, jotka käytännössä ovat estäneet esimerkiksi Kreikan ja Turkin tai Armenian ja Azerbaidzhanin kaltaisten maiden puheenjohtajuudet.
Etyjissä päätöksiltä vaaditaan yksimielisyyttä, eli vähintään sitä, ettei kukaan vastusta esitystä. Suomi oli Etyjin puheenjohtajana edellisen kerran vuonna 2008.
Venäjä velkaa 10 miljoonaa
Etyjin tuoreimpiin ongelmiin kuuluu myös se, että järjestö on toisena vuonna peräkkäin ilman hyväksyttyä budjettia. Häkkisen mukaan tilanne ei merkitse sitä, että rahat olisivat lopussa, sillä maat ovat kyllä maksaneet jäsenmaksujaan Etyjille.
– Mutta rahan määrä on vähentynyt inflaation takia, koska joudutaan elämään vanhan (viimeksi hyväksytyn) budjetin tasolla, Häkkinen kertoo.
Budjetin jääminen hyväksymättä johtuu sekin Venäjän vastustuksesta. Kaiken kukkuraksi Venäjä on samalla perusteella jättänyt myös omat jäsenmaksunsa maksamatta.
– Venäjän velka järjestölle on 10 miljoonaa euroa ja Etyjin budjetti 144 miljoonaa euroa vuodessa. Se on aika vähän 57 valtion järjestölle, Häkkinen taustoittaa.
Ongelmia voitaisiin periaatteessa ratkoa marras-joulukuun vaihteessa Etyjin ulkoministerikokouksessa Skopjessa. Näkymä ei ole lupaava, sillä keskustelua käydään nyt muun muassa siitä, pääseekö Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov edes osallistumaan kokoukseen.
Viime vuonna Etyjin puheenjohtajana toiminut Puola ei antanut Lavroville maahantulolupaa Etyj-kokoukseen.