Lapualla varttunut kuvataiteen tohtori Teemu Mäki miettii, millaisia jälkiä patruunatehtaan lataamon räjähdys syövytti paikkakunnan sieluun. Mies seisoi kahdeksanvuotiaana pojankloppina kotinsa eteisessä, kun vain sadan metrin päässä maailma repesi.
– Ehkä onnettomuus jätti epävarmuuden. Näin kohtalokas tapahtuma voi sattua myös Lapualla. Se sopi huonosti yhteen pohjalaiseen perinteeseen, eli itsevarmaan luonteeseen.
Kello 7.42 Mäki oli lähdössä kouluun. Hän puki eteisessä ulkovaatteita ylleen. Samassa jymähti.
– Säikähdin.
Koko perhe oletti ensin, että liian korkea rekka oli erehtynyt ajamaan läheiseen matalaan alikäytävään ja pamahtanut siihen kiinni. Tilannetta katsomaan mennyt väki tajusi nopeasti, että kaikki oli toisin. Ikkunoita oli helähtänyt säpäleiksi lähitaloista. Savu nousi Paukun alueelta.
– Jotenkin se paineaalto ohitti talomme. Muistaakseni yhtäkään lasia ei mennyt rikki.
Mäki käveli kouluun muiden lasten kanssa.
– Päivän aikana opettaja kertoi, mitä oli tapahtunut. Paukussa töissä olleiden lapsia jäi tulematta kouluun.
Mäen leikkikavereiden vanhempia ei kuollut turmassa.
– Siten onnettomuus jäi vähän etäiseksi.
Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja, lapualainen Anneli Jäätteenmäki muistaa hyvin huhtikuun aamun. Hän oli toista vuotta opiskelemassa lakia Helsingin yliopistossa.
– Olin menossa luennolle. Marmorikujalla näin Iltasanomien lööpin räjähdyksestä. Se todella pysäytti. Siitä kävi heti ilmi, että on tapahtunut tosi kamalaa.
Jäätteenmäen tajuntaan iski hämmennys.
– Voiko se olla totta. Tajusin kyllä, että totta se on. Kauhistutti. Miten se voi olla mahdollista?
Jäätteenmäki yritti soittaa Lapualle puhelinkopista yliopiston Porthania-rakennuksesta.
– Kaikki linjat olivat varattuja. Vasta illalla pääsin läpi asunnoltani.
Onnettomuudessa kuoli Jäätteenmäen lapsuudenystävän äiti lähes naapuritalosta. Kotikylältä Hirvijoelta menehtyi myös toinen ihminen.
– Serkkuni oli käynyt lataamossa vain muutamia minuutteja ennen räjähdystä. Hänellä kävi tuuri.
JARI KARJANMAA