Sunnuntain eduskuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta kokoomus (20,8 %), perussuomalaiset (20,1 %) ja SDP (19,9 %) kasvattivat kaikki äänisaalistaan ja paikkojaan vuoden 2019 vaalitulokseen verrattuna.
Kokoomus kasvatti paikkamääräänsä kymmenellä edustajalla 48:aan, perussuomalaiset seitsemällä 46:een ja SDP kolmella 43:een. Kokoomuksen äänisaalis kasvoi lähes 120 000:lla, perussuomalaisten yli 81 000:lla ja SDP:n lähes 70 000:lla.
Erityisesti väistyvän hallituksen pääministeripuolueelle vaalivoitto on epätavallinen. Pääministeripuolue onnistui ensi kertaa 20 vuoteen nostamaan kannatustaan viime vaaleista.
Keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto kärsivät kirvelevät tappiot
Useimmat väistyvän hallituksen puolueet ottivat takkiinsa sunnuntain eduskuntavaaleissa. Suhteellisesti eniten hävisivät vihreät (7,0 %) ja keskusta (11,3 %). Vihreiden ääniosuus laski 4,5 prosenttiyksiköllä ja keskustan 2,5:llä vuoteen 2019 verrattuna.
Keskusta sai eduskuntaan 23 paikkaa eli kahdeksan vähemmän kuin viime vaalikaudella. Vihreät sai 13 paikkaa eli seitsemän vähemmän kuin aiemmin.
Vaalihäviäjiin lukeutui myös vasemmistoliitto (7,1 %), joka menetti viisi paikkaa ja sai istuimia 11. Sen ääniosuus laski 1,1 prosenttiyksiköllä.
Vuoteen 2019 verrattuna vihreät menetti ääniä lähes 137 000, keskusta lähes 75 000 ja vasemmistoliitto lähes 34 000.
Hallituspuolueista RKP (4,3 %) säilytti entisen määrän eduskuntapaikkojaan, eli se saa 9 paikkaa myös seuraavaan eduskuntaan.
Orpo: Puolueiden suhtautuminen talouden hoitoon on ratkaiseva tekijä
Perinteisesti suurimman puolueen puheenjohtaja on aloittanut hallitustunnustelut, ja todennäköisintä on, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee myös pääministeri. Suurimmaksi puolueeksi nousseen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi sunnuntain vaalituloksen selvittyä, että talouden hoitoon suhtautuminen on ratkaiseva tekijä tulevan hallituksen muodostamisessa.
– Kyllä se yksi yhteinen iso tekijä täytyy olla se, että laitetaan Suomen asioita kuntoon. Talouden kuntoon laittaminen on ykkösasia, sanoi Orpo.
Orpon mukaan kaikkien puolueiden kanssa käydään hallitustunnustelukeskustelut, ja vasta niiden perusteella hän arvioi mahdollisia kumppaneita.
– Sama kysymyspatteri jaetaan ihan jokaiselle, hän kertoi.
Hallitustunnustelut alkavat Orpon mukaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
– Yritetään löytää paras mahdollinen koalitio, joka pistää Suomen asioita kuntoon.
Vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousseen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että hallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa, sillä kärkipuolueiden välillä on merkittäviä eroja ja osa puolueista on ilmoittanut, ettei tee toisen kanssa yhteistyötä.
Pääministeri Marin onnitteli kokoomusta ja PS:ää, tappion kärsinyt keskusta ei ole innokas hallitusvastuusta
Sunnuntain eduskuntavaaleissa äänistä 19,9 prosenttia saaneen SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin onnitteli kokoomusta ja perussuomalaisia vaalivoitosta.
– Demokratia on puhunut. Suomalaiset ihmiset ovat äänensä antaneet, ja demokratian juhla on aina upea asia, Marin sanoi.
Kolmanneksi tullut SDP oli myös vaalien voittajia.
Enemmistöhallituksen muodostamiseksi tarvitaan ainakin kolme puoluetta. Vaalien suurimpiin häviäjiin 11,3 prosentilla lukeutuvan keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi vaali-iltana pitävänsä vaikeana nähdä keskustaa hallitusvastuussa.
Äänestysprosentti laski vain hieman viime eduskuntavaaleista
Sunnuntain eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus laski vain hieman edellisistä eduskuntavaaleista. Sunnuntain vaaleissa äänesti 71,9 prosenttia äänioikeutetuista, kun edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten lukema oli 72,1 prosenttia.
Neljä vuotta sitten äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan sitten vuoden 1991.
Äänestysaktiivisuus oli 1960- ja 1970-luvulla 80 prosentin paremmalla puolella. Viime vuosituhannen lopulla aktiivisuus painui alle 70 prosenttiin. Vuodesta 2011 luku on pysynyt yli 70 prosentin.