Kansanedustaja Anders Norrback (r.) pitää maaseudun merkitystä tärkeänä koko Suomelle. Hän muistuttaa, ettei maaseutu ole vain maantiedettä ja asukastiheyttä, vaan kyse on elinvoimasta, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.
– Maaseudulla tuotetaan ruokamme, ihmiset asuvat ja työskentelevät, ja siellä ylläpidetään monia yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja, Norrback totesi keskustelussa, jota eduskunta kävi valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta.
Norrback piti koulutuksen saatavuutta erityisen tärkeänä. Hän huomautti, että monen nuoren on muutettava peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle jatkamaan opintoja. Tärkeää on myös se, etteivät kustannukset nouse esteeksi opiskelulle.
– Emme saa pakottaa nuoria ottamaan opintolainaa alaikäisinä suorittaakseen oppivelvollisuutensa. Tämä on otettava huomioon tulevassa opintotukiuudistuksessa, Norrback korosti.
Rintamäki tyytyväinen ajokorttilain uudistukseen
Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki tervehtii ilolla lakiesitystä, jonka tavoite on edistää erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta.
– Vaikka valtaosa nuorista kuljettajista toimii vastuullisesti, tilastot ja kokemus osoittavat, että juuri uuden kuljettajan alkutaival on riskialtein. Nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina onnettomuuksien ja vakavien henkilövahinkojen tilastoissa, hän toteaa.
Hallituksen esitys tiukentaa 17-vuotiaiden ajokortin poikkeuslupamenettelyn ehtoja. Rintamäen mukaan jatkossa nuorelta edellytetään selkeää, säännöllistä ja dokumentoitavissa olevaa tarvetta liikkumiselle. Sellainen voi olla esimerkiksi koulumatka.
Myös yöaikaista ajoa rajoitetaan puolenyön ja aamuviiden välillä.
– Nämä tunnit ovat kaikkein riskialteimpia. Liikennemäärät ovat vähäisempiä, mutta ylinopeudet, päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen ja matkustajien kommentit luovat painetta kaasujalkaan, Rintamäki sanoo.
Uusi laki tiukentaa myös koulutusvaatimuksia ja muun muassa pakollinen riskientunnistamiskoulutus laajenee. Sitä Rintamäki pitää tarpeellisena.
– Mitä paremmin nuori kuljettaja ymmärtää nopeuden, kelin, matkustajien ja oman vireystilan vaikutukset ajamiseen, sitä harvemmin poliisi joutuu puuttumaan tilanteeseen, hän huomauttaa.
Keskusta: Yhteisöllinen asuminen turhan kallista
Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri kiittelee ajatusta ikäihmisten yhteisöllisestä asumisesta, mutta muistuttaa samalla, ettei se ole kaikkien saavutettavissa.
Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri kiittelee ajatusta ikäihmisten yhteisöllisestä asumisesta, mutta muistuttaa samalla, ettei se ole kaikkien saavutettavissa.
– Palvelujen hinnat vaihtelevat palveluntuottajittain, eikä niiden kustannuksille ole lainsäädännössä asetettu ylärajaa, piiri kirjoittaa kannanotossaan.
Keskustapiirin mukaan asukas maksaa vuokran tai vastikkeen lisäksi lähes kaikista tarvitsemistaan palveluista erikseen. Tilanne poikkeaa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, jossa hoitomaksu saa olla enintään 85 prosenttia asukkaan tuloista.
– Monelle ikäihmiselle tilanne on kestämätön. Pienestä eläkkeestä pitäisi maksaa asuminen, ateriat, siivous, pyykkihuolto ja hoivapalvelut. Näiden lisäksi maksettavaksi tulevat lääkkeet, kotihoidon tai kotisairaanhoidon palvelut, turvapuhelin ja muut arjen välttämättömät menot. Kaikki tämä ei mahdu eläkeläisen budjettiin.
Yhteisöllinen asuminen voisi tarjota monelle ikäihmiselle turvallisemman ja toimivamman arjen kuin yksin kotona asuminen. Keskustapiiri katsoo, että lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että myös pienituloisilla eläkeläisillä on mahdollisuus yhteisöllisen asumisen yksikköön.
– Lainsäädännöllä tulee varmistaa, että eläkkeestä jää kuukausittain riittävä osa lääkkeisiin, hoivapalveluihin ja muihin välttämättömiin elämisen kuluihin. Ikääntyvässä Suomessa asumisen ratkaisuja on kehitettävä, mutta samalla on varmistettava, että ne ovat kaikkien saatavissa, piiri muistuttaa.
Alanko ja Mäkynen mukaan eduskuntavaaleihin
Seinäjokelainen Tuulia Alanko ja vaasalainen Jukka Mäkynen ovat lähdössä ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin perussuomalaisten listalta.
Alanko on vaalien 26-vuotias ensikertalainen. Ilmajokelaislähtöinen kahden pojan äiti opiskelee julkisoikeutta ja työskentelee kansanedustajan avustajana. Hän toimii myös viestinnän asiantuntijana perussuomalaisten puoluetoimistolla.
Alanko kuuluu Seinäjoen kaupunginvaltuustoon sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Hän johtaa puolueensa ryhmää kaupunginvaltuustossa.
Mäkynen on politiikassa jo konkari. Hän on kuntapoliitikko, varakansanedustaja sekä entinen kansanedustaja. Rakennusmiehenä ja yrittäjänä toiminut 64-vuotias Mäkynen tunnetaan suorapuheisesta tavasta tarttua epäkohtiin.
Olavi Kandolinin ehdolle Kurikasta
Kurikan Keskustan kunnallisjärjestö esittää Olavi Kandolinia ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin. Hän oli mukana vaaleissa myös edelliskerralla.
Kandolinilla on vahva tausta kuntapolitiikassa sekä maakunnallisessa päätöksenteossa. Hän johtaa Kurikan kaupunginhallitusta viidettä vuotta, ja kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon toista kautta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksessa menossa on viides kvuosi.
Kandolin on viiden lapsen isä, ja hänellä on puolisonsa Niinan kanssa yhdeksänhenkinen uusperhe.
Henriksson: Naisten oikeuksien vahvistaminen edistyy
Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (r.) iloitsee eurooppalaisen My Voice, My Choise -kansalaisaloitteen naisten oikeuksia parantaneesta vaikutuksesta. Myös ehdotus suostumusperusteista raiskauslainsäädännöstä koko EU:n alueella etenee.
– Raiskauslainsäädäntö, joka perustuu suostumuksen puutteeseen, vahvistaa erityisesti naisten oikeutta päättää itsestään ja omasta kehostaan. Nyt kun mietintö on hyväksytty valiokunnissa, se siirtyy täysistunnon äänestykseen, Henriksson selventää.
EU-komissio ilmoitti hiljattain eurooppalaisen kansalaisaloitteen tuottavan tulosta. Henrikssonin mukaan komissio sallii nyt jäsenvaltioiden käyttää EU-varoja turvatakseen oikeuden lailliseen aborttiin niille Euroopan naisille, joilla ei ole pääsyä aborttiin omassa maassaan.
– Meidän on muutettava yhteiskunnan asenteita laajasti. Myös miehet tarvitaan mukaan tähän työhön. On jatkettava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten pitämistä esillä joka päivä, ei vain kansainvälisenä naistenpäivänä, hän muistuttaa.
Risikko korostaa naisten terveyden vaikutuksia
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.)pitää tärkeänä naisten terveyteen panostamista. Hän muistuttaa, ettei kyse ole vain yksilöstä vaan myös merkittävästä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta seikasta.
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.)pitää tärkeänä naisten terveyteen panostamista. Hän muistuttaa, ettei kyse ole vain yksilöstä vaan myös merkittävästä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta seikasta.
– Terveyserojen taustalla eivät ole vain vakavat sairaudet vaan myös naisten elämänlaatu sekä työ- ja toimintakykyä usein pitkäaikaisesti heikentävät tekijät, kuten esimerkiksi kuukautisiin liittyvät oireet, raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot, vaihdevuosioireet. Hyvinvointikuilun taustalla olevat ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa, Risikko korostaa.
Risikon mukaan naisten terveyden parantaminen vaikuttaa suoraan elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
– Vaikutukset ulottuvat myös laajasti koko yhteiskuntaan. Panostamalla naisten terveyteen ja sen tutkimukseen lisätään toiminta- ja työkykyä, jolla on valtavia talousvaikutuksia, hän toteaa.
Risikon mukaan naisten terveyden edistäminen on tärkeä osa tasa-arvotyötä. Hänen mukaansa Orpon hallitus on edistänyt naisten asemaa monin tavoin, tuoreimpana tasa-arvolain päivittäminen.
– Vaikka suomalaisten naisten asema on mennyt historiallisesta perspektiivistä katsottuna paljon eteenpäin, on meillä vielä paljon tekemistä. Muun muassa naisten terveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, Risikko toteaa.
Jukkola vetää vaalipiirin kansanedustajia
Kansanedustaja Janne Jukkola (kok.) on valittu Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteistyöverkoston puheenjohtajaksi vuodelle 2026. Yhteistyöverkosto koordinoi vaalipiirin kansanedustajien yhteistä edunvalvontaa yli puoluerajojen.
Jukkola korostaa, että tiivis yhteistyö alueen toimijoiden ja kansanedustajien kesken on ratkaisevaa alueen menestykselle.
– Kun alueemme ääni kuuluu päätöksenteossa, myös investoinnit ja tärkeät hankkeet saadaan liikkeelle. Yhteistyöllä saadaan asioita aikaiseksi, hän sanoo.
Yhteistyöverkosto järjestää säännöllisesti edunvalvontatapaamisia sidosryhmien, kuntien ja maakuntaliittojen kanssa sekä valmistelee yhteisiä talousarvioaloitteita valtion budjettiin. Lisäksi verkosto kokoontuu vuosittain yhteiseen kesätapaamiseen käsittelemään vaalipiiriä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä.
Mäenpää huolestui viraston päätöksenteon hitaudesta hukkakaura-asiassa: ”Jopa kansanedustajalta pyydetään apua”
Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) on jättänyt jo toisen kirjallisen kysymyksen, jolla hän perää hallitukselta perusteita Turvallisuus- ja kemikalivirasto (Tukes) päätöksenteolle. Kysymys koskee hukkakauran torjuntaa.
– Maatalouden parissa työskenteleviltä on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että hukkakauran torjuntaan tarkoitetun kasvinsuojeluaine Axialin myymisen hätäluvan myöntämiseen kuluu kohtuuttoman pitkä aika, Mäenpää sanoo.
Kun vuosi sitten luvan sai tammikuun puolivälissä, on sitä tänä vuonna joutunut odottamaan aina maaliskuun alkupäiviin saakka. Mäenpään mukaan asialla on kiire, jotta aineita saadaan Suomeen vielä kevään aikana.
– Lupapolitiikan pitäisi olla nykyistä pitkäjänteisempää. Monissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa, lupa on jatkuva, eikä vuosittain päätettävä hätälupa, kuten meillä, hän sanoo.
Mäenpään mukaan hätälupajärjestely aiheuttaa ongelmia muun muassa maahantuonnin ja varastoinnin osalta. Tuotetta ei jätetä varastoon, ja tämä nostaa myös tuotteen hintaa.